Hukka on tuumailija. Sitä joutuu välillä aika kovaankin ääneen herätellä päiväunelmiltaan tai muistuttaakseen, ettei hoitaja ole mikään tukipilari. Näppärä koulukentillä ja mukava ratsu myös muualla, paitsi esteillä.
lisää luonteestaSLA-I, KTK-II, SV-I, KV-I*, 3 Star
Suomenhevosharrastukseni sai käytännössä alkunsa Mörkövaaran Majurista, joka oli kuuden vuoden ajan yksi silmäteristäni. Itse en pidä virtuaalihevosia ikuisina, joten ennen kuin Majuri siirtyi ajasta ikuisuuteen, piti siitä saada varsa ja niin syntyi Mörkövaaran Huntuhurmaaja. Kuukausi myöhemmin Kyöstiksi ristitty ori oli saanut puolison Hengenvaaran Usvahukasta ja tämä kaksikko oli seuraavat kaksi vuotta silmäteriäni. Näiden ensimmäiset varsat Likan Palomies ja Kyöstin Valonkantaja olivat myös vuonna 2019 aloittaneen Pöystilän ensimmäiset kasvatit ja näistä kahdesta halusin luoda varsan, joka olisi muisto niin Majurista (sotilasarvo) kuin Likasta (susiaihe) ja niin Kenraali Susihukka sai nimensä.
Tämä kenraali ei ole se terävä ja totinen soturi kuin nimestään voisi päätellä. Ori tuumailee, miestiskelee ja haaveilee - ollakko vai eikö olla, liikkuako vai eikö liikkua - joskus jopa siinä määrin, että tuskastunut hoitaja saa napauttaa vähän kovempaankin ääneen Hukkaa hereille. Kyllähän Hukka tietää, ettei esimerkiksi monta kertaa kevyempään ihmiseen nojaaminen ole hyvää käytöstä tai ettei taivaanrannassa laskevaa aurinkoa tarvitse jäädä kesken talutuksen tuijottelemaan, mutta joskus sellaiset pienet yksityiskohdat vain tuppaavat unohtumaan. Ainakaan ei voi sanoa, että ori olisi haastava käsitellä. Itse asiassa se on arjessa niin leppoisa ja rauhallinen, että lapsellekin voi huoletta ojentaa harjapakin käteen ja käskeä laittamaan Hukka valmiiksi, suurempaa auktoriteettia kun ei tämän kanssa tarvita.
Kaikenlaiset toimenpiteet sujuvatkin Hukan kanssa ongelmitta; kengittäessä se lähestulkoon nuokkuu eikä eläinlääkäri piikkeineenkään aiheuta minkäänlaista paniikkia. Jos jossakin niin kisapaikoilla ori osaa olla vähän enemmän hereillä, mutta silloinkin reaktiot ovat lähinnä uteliaan silmäilyn ja muutamien hirnahdusten ja hörähdysten tasoa. Toisaalta, jos jotain huonoa haluaa kaivaa, ei Hukka myöskään suuremmissa määrin näytä ihmisen huomiota kaipaavan, jos nyt ei sitä kaihdakaan, sellainen kaiketi vain on jokseenkin toisarvoista kaiken sen päiväuneskelun rinnalla.
Olettaa voisi, että Hukka olisi myös ratsuna sitä eteenpäin potkittavaa mallia, mutta se ennakkoluulo osoittautuu nopeasti vääräksi. Ei oriilla kiire ole, mutta ei sitä myöskään tarvitse herätellä liikkumaan, oma moottori toimii ihan hyvin vaikka tahti voi olla alkutreeneistä hieman tahmeahko. Parempaa tempoa ja tehokkaampaa takaosan käyttöä saa kyllä pyytää, joskus paljonkin, mutta peruspaketti Hukalla on kunnossa; hyvät, tasapainoiset liikkeet kaikissa askellajeissa ja sopivasti työmotivaatiota. Kouluratsun roolinsa ulkopuolella ori toimii todella hyvin maastossa, ennen kaikkea rauhallisuutensa ja rohkeutensa vuoksi, ei nimittäin tarvitse pelätä, että laukkasuora saisi Hukan kuumumaan tai että pusikosta lähtevä lintu aiheuttaisi pakoreaktiota. Tosin nähdessään esteitä loksahtaa ihan uudenlainen vaihde oriilla silmään; se oletettavasti nauttii hyppäämisestä, mutta innostuu varsinkin radalla hieman liikaakin ja keskittyminen kärsii, eikä lopputulos ole yleensä kovin kaunista katsottavaa.
Hukan harmittomat haaveilut selitti Serena.
Sukulaisia jopa 7 polvessa, pidennetty sukutaulu täällä.
| i. Likan Palomies punarautias, 151 cm SLA-II, SV-I, KV-I, 2 Star VH19-018-0616 |
ii. Hengenvaaran Kaskituli rautias, 150 cm VH17-018-0528 |
iii. Muistikuva HV tummanpunarautias, 154 cm YLA2, SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-II, VVJ-II, VAR-I VH14-018-1807 |
iiii. Peilikuva HV tummanpunarautias, 142 cm YLA1, SLA-I, ERJ-I, KRJ-I, VPA3 VH11-018-0677 |
| iiie. Joogin Sokeriunelma kulomusta, 160 cm YLA1, SLA-I, ERJ-I VH14-018-0509 |
|||
| iie. Rovioraparperi tummanruunikko, 142 cm YLA1, SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, KTK-III VH16-018-2477 |
iiei. Kaskirikko punarautias, 144 cm ERJ-I, KERJ-I, KTK-I, VIR MVA Ch, jälkeläisluokka C VH15-018-2414 |
||
| iiee. Mörkövaaran Kuningatarhyytelö punaruunikko, 147 cm YLA2, SLA-I, ERJ-I, KRJ-I, KTK-III, jälkeläisluokka C VH16-018-1814 |
|||
| ie. Hengenvaaran Usvahukka punarautias, 146 cm YLA1, SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, VVJ-I, KTK-II, SV-I, EV-I, KV-I, KEV I VH18-018-1183 |
iei. Runon Kuusenkuje tummanrautias, 145 cm YLA1, SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, VVJ-I VH16-018-2794 |
ieii. Ketunkuje vaaleanrautias, 140 cm YLA1, SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, KTK-II, Champion, VSN World Ch VH16-018-2476 |
|
| ieie. Jukolan Jalavatar vaaleanpunarautias, 147 cm YLA2, SLA-I, ERJ-I, KRJ-I, jälkeläisluokka C VH16-018-1277 |
|||
| iee. Hengenvaaran Utu tummanrautias, 154 cm YLA1, SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, VVJ-I, KTK-II, VIR MVA Ch, VSN World Ch VH17-018-0846 |
ieei. Hengenvaaran Tuomas punarautias, 158 cm YLA1, SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, VVJ-I, KTK-II VH17-018-0465 |
||
| ieee. Hengenvaaran Muikee tummanrautias, 154 cm YLA1, SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, VVJ-I, KTK-III VH17-018-0468 |
|||
| e. Kyöstin Valonkantaja ruunikko, 158 cm SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, SV-I, EV-I, KEV-I, KV-I, 3 Star VH19-018-0614 |
ei. Mörkövaaran Huntuhurmaaja ruunikko, 158 cm YLA1, SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, VVJ-I, KTK-I, SV-II, EV-I, KV-I, KEV I VH18-018-1015 |
eii. Mörkövaaran Majuri punarautias, 262 cm YLA1, SLA-I*, KRJ-I, ERJ I, VPA3, KTK-III, VIR MVA Ch, MSY-B, MSY-P, SV-I, EV-II VH12-018-0793 |
eiii. Fiktion Rälssi vaaleanpunarautias, 150 cm YLA2, SLA-II, ERJ-I, ERL-II, KTK-III VH11-018-1374 |
| eiie. Rajamäen Helmi rautias, 154 cm YLA2, SLA-I, ERJ-I, KERJ-II, KRJ-I, KTK-III, SV-I VH11-018-1481 |
|||
| eie. Fiktion Huntu punaruunikko, 160 cm YLA1, SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, KTK-II VH16-018-1890 |
eiei. Mörkövaaran Reivi vaaleanpunaruunikko, 158 cm ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, KV-II, SV-II VH15-018-2064 |
||
| eiee. Anffin Hallanhurma rautias, 157 cm YLA2, SLA-I, ERJ-I, KRJ-I, KTK-I, VIR MVA Ch, VSN Nat. Ch, jälkeläisluokka C VH15-018-1653 |
|||
| ee. Mörkövaaran Valonvaltiatar punaruunikko, 159 cm VH18-018-0633 |
eei. Runon Kuningaskäpy punaruunikko, 163 cm YLA1, SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, VVJ-I VH17-018-1726 |
eeii. Mörkövaaran Käpykranaatti tummanpunaruunikko, 158 cm SLA-I, ERJ-I, KERJ-II, KRJ-I, VVJ-I, KTK-II, SV-II VH17-018-1337 |
|
| eeie. Runon Helmitiira punaruunikko, 159 cm KRJ-II, KTK-II, VIR MVA Ch, jälkeläisluokka C VH15-018-2030 |
|||
| eee. Tuulenpesän Valonhohde ruunikko, 155 cm SLA-I, ERJ-I, KERJ-I, KRJ-I, VVJ-II, KTK-II VH16-018-1907 |
eeei. Tiilikan Tuonpuoleinen ruunikko, 158 cm SV-II VH16-018-0960 |
||
| eeee. Aarniometsän Valonvälke rautias, 151 cm YLA2, SLA-II, ERJ-I, KERJ-II, KRJ-II, KTK-II VH14-018-0240 |
Kenraali Susihukka KTK-II yhteensä 72 pistettä: 18 + 18 + 18 + 18
Pöystilän Taivaantulet KTK-III yhteensä 66 pistettä: 17 + 16 + 16 + 17
Pöystilän Jaa Juustokakku KTK-II yhteensä 70 pistettä: 18 + 18 + 17 + 17
Pöystilän Nam Nougatini KTK-III yhteensä 67 pistettä: 17 + 17 + 16 + 17
Pöystilän Keppostelija KTK-III yhteensä 66 pistettä: 16 + 17 + 17 + 16
Pöystilän Marakatti KTK-III yhteensä 67 pistettä: 17 + 17 +16 + 16
Juoppotintti KTK-III yhteensä 67 pistettä: 17 + 16 + 17 + 17
Katveen Kraatteri KTK-III yhteensä 66 pistettä: 16 + 17 + 17 + 16
Virtuaalisten Suomenratsujen elokuiseen laatuarvostelutilaisuuteen osallistui Pöystilästä täydet viisi hevosta. Liekö suomenhevoskansa vielä kesäloman vietossa, koska yhteensä osallistujia oli vain kaksikymmentäyksi, vaikka tilaisuuteen otettaisiin kaiken kaikkiaan jopa neljäkymmentä hevosta. Näin se on toki parempi minulle, koska virallisia osallistujia saa ilmoittaa kaksi ja niiden lisäksi kolme jonosijoille ja nythän sain tosiaan kaikki mukaan.
Ensimmäisenä kehään meni Kenraali Susihukka, jonka pärjäämistä jännitin ehkä kaikkein eniten. Onhan kyseessä kuitenkin erityistärkeä hevonen sen vanhempien ja muiden sukulaisten myötä, joten olisihan se kiva, kun ori pärjäisi. Ja niinhän se tekikin, se ansaitsi yhteensä yhdeksänkymmentäneljä pistettä ja ansaitsi ykköspalkinnon! Rakenneosiossa se sai kolmosta ja nelosta ja käyttäytymisestä komeat kaksikymmentä pistettä. Palkittujen vanhempien ansiosta suvusta tuli kaksikymmentäkolme pistettä ja omasta kilpailumenestyksestä kaksikymmentä, koska emme olleet kisanneet lainkaan VSR-Cupeissa Hukan kanssa. Muusta orin menestyksestä ja panostuksesta tuli yhteensä vielä seitsemäntoista pistettä.
Toisena estradille asteli kimo pienori Luminietos, jonka odotin pärjäävän myös hienosti tilaisuudessa. Se sai rakennearvostelussa tasaisesti kolme pistettä jokaisesta osiosta eli yhteensä kaksitoista pistettä. Käytös oli yhdeksäntoista pisteen arvoista ja suvustaan se sai täydet kaksikymmentäviisi pistettä! Tästä olen ihan mielettömän kiitollinen orin kasvattajalle (eli sukuselvityksen kirjoittajalle). Niksin kanssa oltiin pärjätty kolmesti VSR-Cup-kisoissa, joten kisamenestyksestä tuli kaksikymmentäkolme pistettä. Orilla oli takanaan kantakirjapalkinto, näyttelymenestystä sekä pari lajilaatuarvostelutulostakin, joten niiden ja muiden titteleiden myötä lisäpisteistä tuli vielä kahdeksantoista pistettä. Kaiken kaikkiaan Niksi keräsi yhdeksänkymmentäseitsemän pistettä ja sillähän se sai helposti SLA-I-palkinnon.
Pöystilän Marakatti oli kolmas osallistuja ja se sai rakenteestaan yhteensä kolmetoista pistettä. Sen leimat ja laatutyyppi arvioitiin hienosti nelosen arvoiseksi, kuten myös pää, kaula ja lavat. Mutta sen rungon todettiin olevan vain kakkosena arvoinen, kun taas jalat olivat kolmosen tasoisia. Käytös oli hienosti kahdenkymmenen pisteen arvoista, suvusta tuli vanhempien palkintojen ansiosta kaksikymmentäkolme pistettä ja omasta kisamenestyksestä kaksikymmentä, koska Maran kanssa ei olla pärjätty VSR-Cupeissa. Maralla ei ollut paljon myöskään muuta menestystä, mutta sai se lisäpisteistä silti yhdeksän pistettä. Yhteensä sille kertyi kahdeksankymmentäviisi pistettä ja niillä se nappasi itselleen kakkospalkinnon.
Jostain kumman syystä kovin oripainotteista minun osallistuminen, koska neljänteä mentiin esittäytymään Remuluksen kanssa. Se sai rakenteen arvioinnissa laatutyypistä ja leimoista neljä pistetä, kuten myös osiosta, jossa arvioitiin kuntoa, yleistä ilmettä ja muuta olemusta. Liikkeen laadusta ja oikeanlaisesta liikkumisesta se sai kuusi pistettä kymmenestä, eli ihan ok suoritus, vaikka olisihan siitä enemmänkin voinut toivoa. Käytös Lusmulla oli yhdeksäntoista pisteen arvista ja suvustaan se sai täydet kaksikymmentäviisi pistettä, koska molemmat vanhemmat oli palkittuja niin lajilaatuarvoisteluissa kuin itse SLA-palkinnollakin. Kisaosiostaan ori sai kaksikymmentä pistettä ja muutaman tittelin ja muun panostuksen myötä ori sai lisäpisteosiosta kaksitoista pistettä. Yhteensä Lusmu keräsi juuri yhdeksänkymmentä pistettä, joilla se sai itselleen ykkösen.
Viidentenä osallistui lauman ainoa tamma eli Koistilan Kaamoskaiho. Se sai rakenteen arvioinnista yhteensä yksitoista pistettä seuraavalla jakaumalla: laatutyyppi ja leimat 3; pää, kaula, lavat 1; runko 3; jalka-asennot 4. Varsinkin etuosan heikko tulos tuli yllätyksenä, mutta kyllähän tuomarit asiansa osaavat, joten näin se nyt vain on. Käytös tammalla oli myös hieman heikkoa, mutta vedetään se huonon päivän piikkiin (tammalla ei osallistuessaan ollut luonnekuvausta). Molemmat vanhemmat olivat pärjänneet kisakentillä, mutta niitä ei oltu palkittu, joten suvusta tuli sen myötä kaksikymmentä pistettä. Kisaosiostaan Kaiho sai myös kaksikymmentä pistettä ja lisäpisteosiosta tuli vielä yksitoista pistettä, joten sai kuudellakymmenelläkahdella pisteellään kolmospalkinnon.
Tänään meiltä oli pitkästä aikaa osallistujia Kouluvarsojen laatuarvostelussa. Meidän piti osallistua jo viime kuussa, mutta se meni sitten vähän mönkään ja jäi välistä. Mutta hyvää kannattaa odottaa! Mara oli kolmivuotiaiden luokassa Luokkavoittaja III sekä paras suomenhevonen 59 pisteellään ja sai tietysti ykköspalkinnon. Rakenteesta ori sai kahdeksan pistettä, laukasta tuli vain kakkonen, mutta ravista ja käynnistä sentään kolmoset. Lisäpisteitä kertyi kaksi, suvusta tuli komeat 31 pistettä ja lisäksi Mara oli 23 osallistujan joukossa yksi kolmesta erityisen hienosta kouluhevosen alusta.
Rakenteellisesti ja askellajeista Hukalle tuli samat pisteet kuin Maralle, eli rakenteesta kahdeksikko, laukasta kakkonen ja ravista sekä käynnistä kolmoset. Ratsastettavuudesta ori sai nelosen ja lisäpisteitä jopa yhdeksän. Mutta se suku, siinä Hukka pääsi loistamaan. Sen jopa seitsemänpolvisen suvun koulumenestys toi orille huimat 121,5 pistettä, joilla se nappasi ensimmäisenä ikinä KV-I* -palkinnon! Vaikka olenkin todella ylpeä Maran palkinnosta, niin kyllähän nyt tuollainen komeus enemmän silti mieltä lämmittää.
Virtuaaliset Suomenratsut järjestivät jälleen rotunäyttelyt, jossa hevoset arvioidaan kolmeen eri palkintoluokkaan. Näiden lisäksi osallistuin neljällä piensuokillani kasvattajaluokkaan, koska ajattelin että voisimme pärjätä yhteneväisyyden nimissä. Noh, seitsemän osallistujan luokassa tulimme neljänneksi. Voittajana oli pitkän linjan ravikasvattaja eikä kaksi muutakaan edellemme mennyttä ansiotta sijaansa saaneet. Voin siis olla oikein tyytyväinen tulokseemme.
Varsaluokkaan osallistuivat Hukka, Kepponen ja Mara, joista ensimmäinen oli luokkansa kakkonen saaden ykköspalkinnon ja kaksi muuta saivat kolmoset. Aikuisia oreja oli Henkka, Erkka ja Hannu ja he kaikki saivat kakkospalkinnon. Veteraaneja oli Hopo, Eero sekä Niksi ja kuten varsaluokassakin, tässäkin ensimmäisenä mainittu oli LKV2 ansaiten ykköspalkinnon ja kaksi muuta saivat kolmoset.
Aikuisista tammoista Försti sai kakkosen ja Pilvi sekä Virve saivat kolmospalkinnon. Veteraanitammoihin ilmoitin vain kaksi ja näistä Piku oli ykköspalkinnolla LKV2 ja Heini tuli viidenneksi saaden kakkospalkinnon. Näiden lisäksi erikoisluokassa (eli piirroskuvalliset) oli mukana Tarja saaden II-palkinnon ja Kaiho sai kolmosen.
Tänään suomenhevosvarsojen tilaisuuteen osallistui jopa viisi pöystiläläistä varsaa! Näistä kolme oli minun matkassa ja kaksi muuta oli Hopon joulukuisia varsoja: Hallusinaatio sai ykköspalkinnon, minkä lisäksi se oli kaksivuotiaista parhain. Hupsuttelija kakkosen, mikä sekin oikein mainio tulos ja kasvattajatäti on oikein ylpeä molemmista!
Maran kanssa kävi taas se tyypillisin: omistaja unohti paperit kotiin ja siksi sukua ei arvostelu lainkaan (lue: unohti merkitä vanhemmat kisanneeksi porrastetuissa). Noh, rakenteesta se sai 8,2 pistettä ja käytös sen aikana oli jopa yhdeksän! Hoitotoimenpiteiden aikainen käytös oli 7,5 pisteen arvoinen ja yhteensä 24,7 pisteellä ori jäi hieman alle kakkospalkinnon alarajan saaden SV-III-palkinnon. Eli jos tähän olisi lisännyt vanhemmista oikeasti ansaitut kymmenen pistettä, olisi ori saanut ykköspalkinnon.. Hieman ehkä harmittaa!
En myöskään Hukalle huomannut kaikkia merkintöjä oikein, mutta se sai suvustaan silti yhdeksän pistettä, joten ei sentään nollille jäänyt. Rakenteesta tuli komeat 8,8 pistettä, mutta käytös sen aikana oli vain vitosen arvoinen. Muu käytös oli parempi eli yhteensä 7,25 pistettä ja kaiken kaikkiaan pisteitä kertyi 30,05 eli juuri ja juuri pääsi ykkösen alarajan yli.
Kolmevuotiaiseen ilmoitin Hipan ja sillä onneksi kaikki meni aikalailla maaliin: Rakenteesta tuli 8,6 pistettä, suvusta täydet 10 ja käytökset oli rakenteen arvioinnissa yhdeksän ja muussa käsittelyssä 6,5 pisteen arvoista. Helppo C -tason kouluohjelmassa olimme kymmenes ja saimme siitä viisi pistettä, yhteystyömme ratsastuksen ajan oli kuitenkin 7,7 pisteen arvoista. Yhteensä pisteitä kertyi 46,8 ja sillä Hippa ansaitsi itselleen SV-I-palkinnon.
Tänään oli Hukalla reipas päivä! Sen näki heti alkuverryttelyissä, joissa sinun ei oikeastaan tarvinnut kuin istua kyydissä ja nauttia menosta, orilla oli oikein sopiva vauhti päällä. Kertasimme ensin viime kerran kotitehtävää menemällä muutamat kulmat huolellisesti ja sivujen keskelle voltit. Tämä sujui oikeinkin mallikkaasti, tehtävä oli selvästi tehty huolella. Vaihdettuamme suuntaa sait vielä antaa taidonnäytteet toiseenkin suuntaan ravissa ja jäädä sitten keskiympyrälle, jonka keskeltä annoin tarvittaessa ratsukolle ohjeita. Sait ensin ottaa keskiravia puolet ympyrästä ja toisen puolen hidastaa keskikäyntiin. Ne menivät sen verran hyvin ja ero oli riittävä sekä tahti säilyi tehtävän läpi, että saitte vaihtaa melko pian suuntaa uudelleen ympyräleikkaalla. Sen jälkeen toinen suunta piti sisällään vielä samat harjoitukset. Loppuun saitte tulla vielä keskihalkaisijalta pohkeenväistöä vuoroin oikealle ja vasemmalle uralle saakka laukassa, josta sitten oli siirtyminen raviin. Laukka nostettiin aina samalla, kun käännyttiin halkaisijalle. Muutaman onnistuneen ja helpon oloisen suorituksen jälkeen saitte jäädä ravailemaan loppuraveja kevyessäravissa ja hieman pidemmällä ohjastuntumalla.
Tullessani seuraavan kerran valmentamaan Pöystilän kentälle Hukkaa ja Tuirea ei ratsukolla tainnut olla ihan paras päivä menossa. Alkuverryttelyt saatiin kuitenkin ihan kelvollisesti hoidettua ja ori oli sopivan reipaskin niissä. Sen jälkeen kun oli tarkoitus ruveta tekemään "oikeita töitä" sen motivaatio kuitenkin katosi jonnekin sekunneissa. Olivatkohan tammat siirtyneet laiduntamaan vähän liian likelle kenttää, taisit miettiä jossakin kohtaa pitkältä tuntunutta valmennustamme. Tuntui että Hukka helposti meni ravitehtävissä omaa menoaan, eikä jäänyt pahemmin kuuntelemaan pohjetta tai muitakaan apuja. Omalla keskittymisellä sen työskentely kuitenkin parani huomattavasti ja sait orin pätkittäin menemään oikein hyvässä muodossa perustehtävien äärellä.
Tänäänkin otettiin valmennuksen teemaksi asettamiset ja työskentelimme pääasiassa portinpäädyssä voltilla tai ympyrällä. Toinen puoli ympyrästä otettiin hitaampaa tempoa ja toisen puolen sait keventää reippaammin eteen. Pienen muistuttelun jälkeen sait oriin mukavasti lisättyä tempoa ja sitä kautta muodossakin pysyminen helpottui kummasti. Vaihdettuamme suuntaa ja ravityöskentelyn kestettyä kymmenisen minuuttia sait ottaa välikäynnit koko kenttää hyödyntäen. Sen jälkeen palattiin vielä voltille tekemään samoja tehtäviä ravissa, joskin toki pienemmässä muodossa, joka vaati jo ratsastajalta hurjaa ennakointia ja keskittymistä. Ero alkutunnin ongelmiin nähden oli jo kuitenkin helpottunut ja meno oli mukavaa katseltavaa. Kotitehtäväksi saitte kertailla asettamista, voltteja ja sitä, ettei ori mene kulmiin lapa edellä punkien.
Tänään tieni vei Pöystilään valmentamaan kouluratsastuksessa Tuirea ja Hukkaa. Lämmintä piisasi, joten valmennus oli sovittu iltamyöhälle, jotta kumpikaan ei joutuisi työskentelemään ihan hellelukemissa. Päivän valmennukselle olin ajatellut aiheeksi siirtymisiä sekä eri askellajien kokoamista. Parilla oli jo kuuleman mukaan jonkin verran aikaa viime valmennuksesta, joten ajattelin tänään ottaa vähän rauhallisemmin, olihan kyseessä vasta ensimmäinen valmennuksemme. Hukka oli itsenäisen alkuverryttelyn aikaan hieman tahmea kelistäkin johtuen ja sait pyytää sitä vähän joka vaiheessa enemmän eteenpäin. Vähitellen tämä alkoi tuottamaan tulosta ja löysit orin kanssa oikein kivan yhteisen rytmin siirtymisiin ravista käyntiin ja toisinpäin. Vaihdettuanne suuntaa oma moottori lähtikin käymään oikein kivasti hevosella eikä sinun tarvinnut enää niin paljoa keskittyä vauhdin ylläpitämiseen. Harjoittelimme ennen välikäyntejä vielä pysähdyksestä suoraan laukkaan siirtymisiä pitkiensivujen keskeltä. Alkuun siinäkin sait raipalla avustaen pyytää vähän napakkuutta siirtymiseen heti avut annettuasi, mutta jo muutaman nostokerran jälkeen ori vastasi apuihin terävämmin ja nostoista tuli hyvinkin sujuvia. Hyvän tasapainon omaava ori löysi nopeasti tehtävään sopivan rytmin ja työskentelyä kelpasi katsella vähän lähempääkin.
Ansaittujen välikäyntien jälkeen siirtymisten teemalla jatkettiin ja kokeneelle ratsukolle otettiin mukaan kuvioon vielä kulmien ratsastus siirtymisten välissä hyvin koottuna ja taipuen. Alkuun Hukka yritti vähän luistaa tehtävästä, mutta montaa muistutusta se ei tarvinnut työmotivaationsa palauttamiseen tähän helppoonkin tehtävään. Kokoamista ja siirtymisiä jatkettiin seuraavaksi kahdeksikolla, josta tehtiin alkuun tehtävän yksinkertaistamiseksi vähän isompi. Orilla jäi näin hyvin tilaa vaihtaa laukka keskellä ja se ehti silti hyvin mukaan toisen ympyrän asetukseen ja kokoamiseen. Harjoittelimme pitkään etenkin oikeassa kierroksessa tasaisen käden pitämistä ja ulkoapujen tukea, joiden jälkeen alkoi koko paketti olla oikein kivasti kasassa laukkatyöskentelyssäkin. Loppuun otettiin vielä pitkällä ohjalla reipasta raviverryttelyä, jonka jälkeen Hukka pääsi vilvoittelemaan suihkun alle ja taisi siinä ratsastajakin saada virkistävän kasteen..
Hukan varusteista kiitos seuraaville liikkeille: Equestrian PRO (EQP), Hemsbury Saddlery (HS), OddPixel (OP), Provando Shop (PS) Varusteponi (VP).
Ruokatarvikkeet ostamme Equestrian PRO:sta (EQP) ja Stjärnesands Hästeristä (SH).
| Saavuttanut KRJ:n porrastetuissa maksimitasonsa 6, pisteitä yhteensä 3885.75. |
•
kuuliaisuus ja luonne: 2009.73 •
tahti ja irtonaisuus: 1876.02 •
|
| Näyttelymenestys |
rotunäyttely ~ 28.02.2022 ~ VSR ~ varsat aikuiskuvilla ~ I-palk, LKV2 (tuom. alaera)
|
