Viime vuoden heinäkuussa Niksi kävi nappaamassa Esteratsastusjaoksen laatuarvostelusta kakkospalkinnon ja olin sitä mieltä, etten lähde sitä enää korottamaan. Olihan herralla jo sen verran ikää ja kakkospalkinto on hieno tulos sekin. Mutta niin meni melkein vuosi eteenpäin ja Niksi vaikutti niin energiseltä, että halusin toukokuussa sittenkin lähteä vielä koittamaan. Vaikka emme edes olleet kisanneet esimerkiksi kuukausittaisissa Cup-kisoissa, joita silloin viime tilaisuuden jälkeen mietin. Mutta sehän ei haitannut vaan ja koitos ei ollut yhtään turha, koska ori keräsi yhteensä 104 pistettä ja korotti sillä palkintonsa ykköseksi. Rakenne putosi viime kertaisesta kasista seiskaan ja tuomari sanoikin, että varmasti orin ikä oli suurimpana vaikuttajana siinä. Kilpailu- ja jalostusosio pysyi ennallaan, mutta lisäpisteosiosta napattiin nyt täydet viisitoista pistettä, kun viimeksi sieltä tuli kuusi. Nyt ori saakin viettää loppuvuoden lomailua ja varmaan ensi vuonna tarjoillaan sitä vielä jalostukseen, jos sen kunto sen vielä sallii.
Kirjanpidon kanssa käynyt jokin virhe, koska ilmoitin Luminietoksen joulukuiseen Yleislaatuarvostelutilaisuuteen, vaikka selvisi että se oli osallistunut sinne jo lokakuussa. Ja oli vieläpä saanut ykkösen jo silloin, eli tämä käynti oli siinä mielessä ihan turha. Kyllähän ori pisteitä hieman nosti ja AP4-sijoituksenkin nosti AP2:seen, mutta silti.
Tekstiosiosta saimme samat 29 pistettä kuin aiemmassa tilaisuudessa, kun taas jalostusosio nousi aiemmasta 23 pisteestä täyteen 30 pisteeseen. Kisaosio pysyi samassa täydessä 20 pisteessä, mutta rakenneosiosta tuli nyt 15 pistettä aiemman 16 sijaan. Lisäpisteosiossa kävikin sitten toistepäin, lokakuussa siitä tuli 15 ja nyt 16 pistettä. Yhteensä pisteitä tuli 110 ja sillä ori tosiaan sai lisäksi Arvostelun Paras 2 -tittelin.
Niksin lisäksi mukana oli myös Räiskyvän Saaga, jolle nämä olivat myös viimeiset kekkerit. Saagan pisterivi oli seuraavanlainen: teksteistä 30, jalostusosiosta 18, kisoista 20, rakenteesta 14 ja lisäpisteitä 16,5. Yhteensä pisteitä kertyi 98,5 eli tamma jäi puolentoista pisteen päästä ykköspalkinnosta. Hieman harmillista, mutta onhan YLA2-palkinto myös oikeasti todella hieno suoritus! Enkä näe mitään syytä lähteä korottamaan sitä, vaikka siihen varmasti mahdollisuuksia olisikin.
Ajellessani kotiin tämän päiväisestä Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelusta, ajattelin että tämä olisi olut Saagan ja Niksin viimeinen koitos. Mutta sitten muistin, että onhan meillä olemassa vielä hevosten yleistä laatua mittaava laitos eli Yleislaatuarvostelu. Ja onhan näin hienot hevoset ehdottomasti vietävä myös sinne. Varsinkin kun molemmat nappasivat juuri ykköspalkinnot pitkähköön meriittilitaniaansa.
Kaksikko oli hyvin tasaväkistä pisteiden suhteen, koska molemmat saivat rakenneosiosta seiskat, suvustaan yhdeksäntoista pistettä ja lisäpisteosiosta täydet viisitoista. Ainoat erot oli omissa kisatuloksissa ja jälkeläisosiossa, koska Niksin kanssa oltiin saatu kahdesti sijoitusta Cup-kilpailussa ja lisäksi Niksillä oli yksi KRJ-palkittu jälkeläinen. Tästä syystä ori sai molempiin osioihin kaksi lisäpistettä. Saagalle kertyi yhteensä 101 pistettä ja Niksille 105, joten kuten jo mainitsin, molemmille tuli siis KRJ-I-palkinnot.
Virtuaalisten Suomenratsujen elokuiseen laatuarvostelutilaisuuteen osallistui Pöystilästä täydet viisi hevosta. Liekö suomenhevoskansa vielä kesäloman vietossa, koska yhteensä osallistujia oli vain kaksikymmentäyksi, vaikka tilaisuuteen otettaisiin kaiken kaikkiaan jopa neljäkymmentä hevosta. Näin se on toki parempi minulle, koska virallisia osallistujia saa ilmoittaa kaksi ja niiden lisäksi kolme jonosijoille ja nythän sain tosiaan kaikki mukaan.
Ensimmäisenä kehään meni Kenraali Susihukka, jonka pärjäämistä jännitin ehkä kaikkein eniten. Onhan kyseessä kuitenkin erityistärkeä hevonen sen vanhempien ja muiden sukulaisten myötä, joten olisihan se kiva, kun ori pärjäisi. Ja niinhän se tekikin, se ansaitsi yhteensä yhdeksänkymmentäneljä pistettä ja ansaitsi ykköspalkinnon! Rakenneosiossa se sai kolmosta ja nelosta ja käyttäytymisestä komeat kaksikymmentä pistettä. Palkittujen vanhempien ansiosta suvusta tuli kaksikymmentäkolme pistettä ja omasta kilpailumenestyksestä kaksikymmentä, koska emme olleet kisanneet lainkaan VSR-Cupeissa Hukan kanssa. Muusta orin menestyksestä ja panostuksesta tuli yhteensä vielä seitsemäntoista pistettä.
Toisena estradille asteli kimo pienori Luminietos, jonka odotin pärjäävän myös hienosti tilaisuudessa. Se sai rakennearvostelussa tasaisesti kolme pistettä jokaisesta osiosta eli yhteensä kaksitoista pistettä. Käytös oli yhdeksäntoista pisteen arvoista ja suvustaan se sai täydet kaksikymmentäviisi pistettä! Tästä olen ihan mielettömän kiitollinen orin kasvattajalle (eli sukuselvityksen kirjoittajalle). Niksin kanssa oltiin pärjätty kolmesti VSR-Cup-kisoissa, joten kisamenestyksestä tuli kaksikymmentäkolme pistettä. Orilla oli takanaan kantakirjapalkinto, näyttelymenestystä sekä pari lajilaatuarvostelutulostakin, joten niiden ja muiden titteleiden myötä lisäpisteistä tuli vielä kahdeksantoista pistettä. Kaiken kaikkiaan Niksi keräsi yhdeksänkymmentäseitsemän pistettä ja sillähän se sai helposti SLA-I-palkinnon.
Pöystilän Marakatti oli kolmas osallistuja ja se sai rakenteestaan yhteensä kolmetoista pistettä. Sen leimat ja laatutyyppi arvioitiin hienosti nelosen arvoiseksi, kuten myös pää, kaula ja lavat. Mutta sen rungon todettiin olevan vain kakkosena arvoinen, kun taas jalat olivat kolmosen tasoisia. Käytös oli hienosti kahdenkymmenen pisteen arvoista, suvusta tuli vanhempien palkintojen ansiosta kaksikymmentäkolme pistettä ja omasta kisamenestyksestä kaksikymmentä, koska Maran kanssa ei olla pärjätty VSR-Cupeissa. Maralla ei ollut paljon myöskään muuta menestystä, mutta sai se lisäpisteistä silti yhdeksän pistettä. Yhteensä sille kertyi kahdeksankymmentäviisi pistettä ja niillä se nappasi itselleen kakkospalkinnon.
Jostain kumman syystä kovin oripainotteista minun osallistuminen, koska neljänteä mentiin esittäytymään Remuluksen kanssa. Se sai rakenteen arvioinnissa laatutyypistä ja leimoista neljä pistetä, kuten myös osiosta, jossa arvioitiin kuntoa, yleistä ilmettä ja muuta olemusta. Liikkeen laadusta ja oikeanlaisesta liikkumisesta se sai kuusi pistettä kymmenestä, eli ihan ok suoritus, vaikka olisihan siitä enemmänkin voinut toivoa. Käytös Lusmulla oli yhdeksäntoista pisteen arvista ja suvustaan se sai täydet kaksikymmentäviisi pistettä, koska molemmat vanhemmat oli palkittuja niin lajilaatuarvoisteluissa kuin itse SLA-palkinnollakin. Kisaosiostaan ori sai kaksikymmentä pistettä ja muutaman tittelin ja muun panostuksen myötä ori sai lisäpisteosiosta kaksitoista pistettä. Yhteensä Lusmu keräsi juuri yhdeksänkymmentä pistettä, joilla se sai itselleen ykkösen.
Viidentenä osallistui lauman ainoa tamma eli Koistilan Kaamoskaiho. Se sai rakenteen arvioinnista yhteensä yksitoista pistettä seuraavalla jakaumalla: laatutyyppi ja leimat 3; pää, kaula, lavat 1; runko 3; jalka-asennot 4. Varsinkin etuosan heikko tulos tuli yllätyksenä, mutta kyllähän tuomarit asiansa osaavat, joten näin se nyt vain on. Käytös tammalla oli myös hieman heikkoa, mutta vedetään se huonon päivän piikkiin (tammalla ei osallistuessaan ollut luonnekuvausta). Molemmat vanhemmat olivat pärjänneet kisakentillä, mutta niitä ei oltu palkittu, joten suvusta tuli sen myötä kaksikymmentä pistettä. Kisaosiostaan Kaiho sai myös kaksikymmentä pistettä ja lisäpisteosiosta tuli vielä yksitoista pistettä, joten sai kuudellakymmenelläkahdella pisteellään kolmospalkinnon.
Heinäkuussa osallistuimme kahden hevosen voimin Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuuteen ja pakkasimme aamulla traileriin ensin Niksin ja sitten Saagan. Matka pelipaikoilla meni ihan rattoisasti, Saaga oli rauhallisesti ja Niksi tapansa mukaisesti vähän kolisteli, mutta tällä kertaa paikat sentään pysyivät ehjänä.
Ensimmäisenä arviointiin meni kaksikosta tamma, joka arvioitiin rakenteestaan 6,5 pisteen arvoiseksi. Sen liikkeet on siis arvioitu kohtalaiseksi ja onhan se ihan totta, ei siis mitään vastaan mukisemista. Kilpailuosiosta tuli tuttuun tapaan täydet pisteet, koska tamman kanssa on kisattu ja saatu ihan kivoja sijoituksiakin. Suvusta tamma sai täydet kaksikymmentäviisi pistettä, koska sen molemmat vanhemmat on palkittu entuudessaan samoissa pippaloissa. Palkittuja jälkeläisiä Saagalla ei vielä ainakaan ole, mutta kisoissa menestyneitä kyllä, joten jälkeläisosiosta tuli kaksikymmentä pistettä. Lisäpisteosiosta kertyi seitsemän pistettä ja yhteensä 98,5 pisteellä neitokainen nappasi itselleen kakkospalkinnon. Puolitoista pistettä jos olisi saatu lisää, olisi yksi roomalainen ykkönen jäänyt palkinnosta pois ja tammalla komeilisi ykköspalkinto.. Noh, ei se mitään, hieno tuloshan tämäkin on!
Seuraana kehään pääsi siis Niksi ja se sai rakenteestaan hienot kahdeksan pistettä. Sillä on tuomarien mielestä siis hyvä rakenne ja liikkeet kenttäratsastus huomioiden eli oikein hyvä tulos. Kisaosiosta tuli jälleen täydet neljäkymmentä pistettä, mutta suurimpana yllätyksenä tuli sukuosio: Siitä ori sai täydet kaksikymmentäviisi pistettä! Jälkeläisosiosta Niksi sai kaksikymmentäkolme pistettä, koska sen yksi varsoista oli jo palkittu KERJ-laatuarvostelussa. Lisäpisteosiosta tuli vielä seitsemän lisäpistettä ja orin loppusaldolla sadallakolmella pisteellä se sai itselleen ykköspalkinnon.
Tänään osallistuin neljän hevosen voimin Esteratsastusjaoksen järjestämään laatuarvostelutilaisuuteen. Saariston Tamariini ansaitsi sieltä kolmospalkinnon yhteensä 83,5 pisteellään. Sen isä ei ole kilpaillut niin aktiivisesti estepuolella, joten sen myötä suvusta tuli niin sanotusti vain puolet mahdollisista pisteitä. Omista ja jälkeläisten kisoistaan tamma sai täydet, rakenteesta tuli 6,5 pistettä ja lisäpisteosiosta toiset kuusi pistettä. Olen oikein tyytyväinen tulokseen, koska tämä on täysin mitä oli odotettavissa.
Erkinheimon Fröökynä saikin nätin ERJ-I-palkinnon, mikä myös oli täysin odotettu tulos. Rakenteesta tamma sai seitsemän ja puoli pistettä, eli sen rakenteen arvioitiin olevan hyvän ja kiitettävän välimaastoa. Suvusta tamma sai täydet kaksikymmentäviisi pistettä, koska sen molemmat vanhemmat on ERJ-palkittuja, ja omasta kisamenestyksestä tuli neljäkymmentä pistettä. Jälkeläisistä tuli "vain" neljätoista, vaikka tammalla onkin kisoissa pärjännyt jälkeläinen. En kuitenkaan huomannut tätä ajallaan, joten en enää jälkikäteen viitsinyt asiasta kysyä. Lisäpisteosiosta tuli 13,5 pistettä ja yhteensä tamma sai tasan sata pistettä, joka oli ykköspalkinnon alaraja.
Kolmantena esille pääsi Räiskyvän Saaga, jolta myös odotin ykköspalkintoa ja senhän tamma saikin: Niukin naukin 100,5 pisteellä, mutta sai kuitenkin! Rakenteesta tuli kuusi ja puoli pistettä, kisaosiosta neljäkymmentäyksi yhden Cup-sijoituksen ansiosta ja suvustaan täydet kaksikymmentäviisi pistettä, koska molemmat vanhemmat on entuudestaan palkittuja. Palkittuja varsoja Saagalla ei ole, mutta kisoissa pärjänneitä kuitenkin, joten jälkeläisosiosta tuli silti tuttu kaksikymmentä pistettä. Lisäpisteitä tamma keräsi vielä kahdeksan, vaikka sielläkin olisi voinut vielä hieman parantaa.
Ainoana orina osallistui Luminietos, joka sai nelikosta parhaimmat rakennepisteet. Tuomarit arvioivat sillä olevan hyvä rakenne ja hyppytyyli, millä se sai puoli pistettä enemmän kuin Försti eli kahdeksan pistettä. Kilpailuosiosta tuli neljäkymmentäkaksi pistettä, koska sijoituimme kahdesti ERJ-Cup-kilpailussa. Suvustaan ja jälkeläisistään ori sai molemmista kaksikymmentä pistettä ja lisäosiosta vielä kuusi. Kaiken kaikkiaan pisteitä kertyi siis yhdeksänkymmentäkuusi ja täten Niksi sai ERJ-II-palkinnon. Viimeisimmässä osiossa olisi vielä parannettavaa, minkä lisäksi myös Cup-sijoituksia voisi kerätä lisää, minkä myötä ja orilla olisi ihan kelpo mahdollisuus parempaan palkintoon. En kuitenkaan näe siihen tarvetta, Niksikin alkaa olla jo sen verran iäkäs herra, ettei ole syytä niin sanotusti kiusata sitä.
Virtuaaliset Suomenratsut järjestivät jälleen rotunäyttelyt, jossa hevoset arvioidaan kolmeen eri palkintoluokkaan. Näiden lisäksi osallistuin neljällä piensuokillani kasvattajaluokkaan, koska ajattelin että voisimme pärjätä yhteneväisyyden nimissä. Noh, seitsemän osallistujan luokassa tulimme neljänneksi. Voittajana oli pitkän linjan ravikasvattaja eikä kaksi muutakaan edellemme mennyttä ansiotta sijaansa saaneet. Voin siis olla oikein tyytyväinen tulokseemme.
Varsaluokkaan osallistuivat Hukka, Kepponen ja Mara, joista ensimmäinen oli luokkansa kakkonen saaden ykköspalkinnon ja kaksi muuta saivat kolmoset. Aikuisia oreja oli Henkka, Erkka ja Hannu ja he kaikki saivat kakkospalkinnon. Veteraaneja oli Hopo, Eero sekä Niksi ja kuten varsaluokassakin, tässäkin ensimmäisenä mainittu oli LKV2 ansaiten ykköspalkinnon ja kaksi muuta saivat kolmoset.
Aikuisista tammoista Försti sai kakkosen ja Pilvi sekä Virve saivat kolmospalkinnon. Veteraanitammoihin ilmoitin vain kaksi ja näistä Piku oli ykköspalkinnolla LKV2 ja Heini tuli viidenneksi saaden kakkospalkinnon. Näiden lisäksi erikoisluokassa (eli piirroskuvalliset) oli mukana Tarja saaden II-palkinnon ja Kaiho sai kolmosen.
30.10.2021 - Niksin Rate My Pony -arvostelu
Pää kaula ja etuosa
Runko ja takaosa
Jalat ja kaviot
Käynti
Ravi
Laukka
Rohkeus
Kuuliaisuus
Temperamentti
Herkkyys
Älykkyys
Nopeus
Kestävyys
Ketteryys
Hyppytekniikka
Kokoamiskyky
Voima
Ratsastettavuus/ajettavuus
Käytös tilaisuudessa
Niksi osallistui entisen omistajansa kanssa maaliskuussa suomenhevosten kantakirjatilaisuuteen. Ensimmäisen tuomarin kanssa ori oli oikein nätisti, antoi katsoa ja tutkia jalkojaan ja tuomari antoi sille kuusitoista pistettä. Toisen kanssa kävi samalla tavalla, hyvin malttoi seistä ja antaa kehujen virrata. Kuusitoista pistetä siis tältäkin tuomarilta. Kolmannelta se sai jopa seitsemäntoista, mutta neljännen kohdalla Niksi rupesi kaiketi saamaan tarpeekseen seisoskelusta ja alkoi jo vähän steppailemaan eikä meinannut antaa tuomarin koskea itseensä. Antoi tuomari sille silti kuusitoista pistettä. Yhteensä pisteitä tuli siis kuusikymmentäviisi ja niillä ori sai itselleen KTK-III-palkinnon.