Saariston Tamariini✝ 07.10.2022
Tosin loppuvat kerran askeleet vaeltajilta, kukin vuorollaan on nukkuva syliin maan. Vaan katso, kaikki he kuitenkin mukana ovat, nekin, joiden tomu on uupunut vaeltamaan.
Tosin loppuvat kerran askeleet vaeltajilta, kukin vuorollaan on nukkuva syliin maan. Vaan katso, kaikki he kuitenkin mukana ovat, nekin, joiden tomu on uupunut vaeltamaan.
SLA-II, ERJ-III, 2 Star
Tarjalla kilpaillaan, se saa ainakin varsan tai pari sekä käydään näyttelyissä. ✓
Niin hirveältä kuin tämä julkituotuna kuulostaakin, Tarjan unohtaa hyvin helposti. Siitä vain ei yksinkertaisesti löydy mitään erityisen muistettavaa, ainakaan esiintyjänä. Hyvin tavanomaisena rautiaana se häviää suomenhevosten sekaan; peitinkarvan sävy tai merkit eivät maalaa Tarjasta yhtään silmiinpistävämpää kuin vieressä seisovista viidestä muusta raudikosta. Persoonaltaankin pidättyväinen, hiljainen hevonen hyvine käytöstapoineen jotenkin lipuu ohitse. Helppo käsitellä, mukava ratsastaa, ongelmaton.. mutta hajuton, väritön, mauton.
Tämä ei tietenkään ole paha asia, onhan Tarja sympaattinen, mukava hevonen. Sitä ei talliarjessa suuremmin muista, koska jokainen käsittelytilanne sujuu niin helposti eikä tammalle tarvitse laittaa korikaupalla suojia tai vaihtaa loimea viiden pakkasasteen välein. Treenit sujuvat aina tasaisen hyvin vailla isompia aallonpohjia jokusella huippuhetkellä höystettynä, joskin ne huippuhetket jäävät matalammiksi kuin ne vuoret, joita muiden hevosten kanssa valloitetaan.
Tarja käyttäytyy moitteettomasti. Kenen tahansa käsiin sopiva, rauhallinen luottohevonen, joka tosin ei ota erityisen paljon kontaktia ihmiseen. Tamman katse on lempeä, olemus ystävällinen, vaikkakin vähän verhon takaa. Hyvin kohtelias, kuitenkin henkisen käsivarren mitan päässä kaikista. Pyydettäessä raudikko nostaa jalkansa pitäen ne ylhäällä toivotun ajan, avaa suunsa, ei irvistele lääkkeille tai hammasraspille, kieltäydy kävelemästä traileriin.. Kaikki sujuu niin helposti, ettei Tarjasta juurikaan jää muistijälkeä, toisin kuin naapurikarsinan tammasta, joka veti elämänsä tammakilarit viimeisimmästä matolääkityksestä.
Tasaista, varmaa, pehmeää suorittamista niin koulu- kuin esteradoilla, muttei mitään mieleenpainuvaa. Mikä on todella sääli, sillä Tarjan kanssa työskentely on varsin mukavaa! Siitäkin huolimatta, että selässä ollessaan tuntee, kuinka tamma pidättelee, ei anna itsestään aivan kaikkea. Raudikon kuoren murtaminen tuntuu tässä vaiheessa mahdottomalta tehtävältä, aivan kuin tamma olisi valinnut olla näyttämättä kaikkia puolia itsestään. Hassua sanoa näin hevosesta.
Tarjan eteenpäinpyrkimys on riittävä, etupainoisuuden saa ratsastettua parempaan kuosiin, takaosan aktivoitua. Askeleet eivät ole näyttävimmästä päästä, pisteitä tulee pehmeydestä sekä helposta istuttavuudesta. Näin mukavaa, takamukselle helppoa nojatuoliharjoitusravia saa hakea! Hyppytekniikka ei ole sen enempää loistava kuin hirveäkään. Raudikon kapasiteetti riittää helppo A/100cm -radoille, joilla se tekee hyvin turvallisia, sinänsä vaatimukset täyttäviä, kuitenkin haaleita sekä helposti unohdettavia suorituksia. Suoranaisesta alisuoriutumisesta ei voi puhua, kyllähän Tarja tekee hyväksyttyjä kouluratoja oikeaoppisine pohkeenväistöineen, vastalaukkoineen – tiedät kyllä, mitä ohjelmat sisältävät. Esteillä puomit pysyvät yleensä paikoillaan eikä enimmäisaika ylity. Nopein, ketterin, näyttävin tai mitenkään päin mieleenpainuvin Tarja ei kuitenkaan ole. Kovasuista rautakankimaista jäykkää yhteistyövastaista vastarannan kiiskeä tammasta ei saa tekemälläkään, plussaa siitä. Toivoisin kyllä vähän enemmän iloa, puhtia.. persoonaa Tarjan touhuun!
Kun pysähtyy pohtimaan, Tarjan kyllä muistaa. On sääli, ettei tamma tule ensimmäisenä kenenkään mieleen – raukkaparka ansaitsee paljon, paljon enemmän. Se on oikeasti ihana hevonen, vaikkei henkisellä tasolla päästäkään ketään oikeasti lähelleen.
Tarjan tekstin tuunasi Lissu T.
i. Liljan Kuunkajo vaaleanpunarautias, 159 cm VH18-018-0717 |
ii. Liljan Lumikreivi vaaleanpunarautias, 143 cm SLA-I, KTK-II, VIR MVA Ch, SV-II VH17-018-1855 |
iii. Lumiprinssi tummanrautiaankimo, 148 cm YLA3, SLA-II, KRJ-III, KTK-III, SV-I, jälkeläisluokka AB VH17-018-0967 |
iie. Lumikukka punarautias, 142 cm YLA2, SLA-II, ERJ-II, KRJ-II, KTK-II, Champion, VSN Ch, jälkeläisluokka C VH17-018-1438 |
||
ie. Tuulenpesän Kuunlilja rautias, 152 cm SLA-II, ERJ-III, KV-II VH17-018-2270 |
iei. Rönsyrölli rautias, 157 cm ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I VH16-018-1585 |
|
iee. Kuunkuje tummanrautiaankimo, 148 cm ERJ-I, KRJ-I, VVJ-I, KTK-III VH16-018-1410 |
||
e. Pirunkorven Pomeranssi tummanrautias, 157 cm VH16-018-2568 |
ei. Kadotettu Päre musta, 156 cm VH14-018-0773 |
eii. Potsojoo rautias, 155 cm VH14-018-0150 |
eie. Pikku Myy vaaleanpunaruunikko, 156 cm SLA-I, ERJ-I VH12-018-1057 |
||
ee. Tiilikan Omena raytuas, 158 cm KTK-II VH16-018-2101 |
eei. Spontaani Vintiö punarautias, 160 cm YLA2, SLA-I, ERJ-I, KRJ-I, VVJ-I, KTK-III, Champion VH11-018-0630 |
|
eee. Hohteen Oikuttaja ruunikko, 152 cm VH02-018-5555 |
syntynyt 13.07.2022
i. Noitakuningas
KTK-III, SV-I
syntynyt 30.01.2022
i. Pöystilän Kettukarkki
SLA-II, KTK-III, SV-III, KV-I, 3 Star
syntynyt 19.01.2021
i. Saariston Sadepiiska
ei meriittejä
Tänään osallistuin neljän hevosen voimin Esteratsastusjaoksen järjestämään laatuarvostelutilaisuuteen. Saariston Tamariini ansaitsi sieltä kolmospalkinnon yhteensä 83,5 pisteellään. Sen isä ei ole kilpaillut niin aktiivisesti estepuolella, joten sen myötä suvusta tuli niin sanotusti vain puolet mahdollisista pisteitä. Omista ja jälkeläisten kisoistaan tamma sai täydet, rakenteesta tuli 6,5 pistettä ja lisäpisteosiosta toiset kuusi pistettä. Olen oikein tyytyväinen tulokseen, koska tämä on täysin mitä oli odotettavissa.
Erkinheimon Fröökynä saikin nätin ERJ-I-palkinnon, mikä myös oli täysin odotettu tulos. Rakenteesta tamma sai seitsemän ja puoli pistettä, eli sen rakenteen arvioitiin olevan hyvän ja kiitettävän välimaastoa. Suvusta tamma sai täydet kaksikymmentäviisi pistettä, koska sen molemmat vanhemmat on ERJ-palkittuja, ja omasta kisamenestyksestä tuli neljäkymmentä pistettä. Jälkeläisistä tuli "vain" neljätoista, vaikka tammalla onkin kisoissa pärjännyt jälkeläinen. En kuitenkaan huomannut tätä ajallaan, joten en enää jälkikäteen viitsinyt asiasta kysyä. Lisäpisteosiosta tuli 13,5 pistettä ja yhteensä tamma sai tasan sata pistettä, joka oli ykköspalkinnon alaraja.
Kolmantena esille pääsi Räiskyvän Saaga, jolta myös odotin ykköspalkintoa ja senhän tamma saikin: Niukin naukin 100,5 pisteellä, mutta sai kuitenkin! Rakenteesta tuli kuusi ja puoli pistettä, kisaosiosta neljäkymmentäyksi yhden Cup-sijoituksen ansiosta ja suvustaan täydet kaksikymmentäviisi pistettä, koska molemmat vanhemmat on entuudestaan palkittuja. Palkittuja varsoja Saagalla ei ole, mutta kisoissa pärjänneitä kuitenkin, joten jälkeläisosiosta tuli silti tuttu kaksikymmentä pistettä. Lisäpisteitä tamma keräsi vielä kahdeksan, vaikka sielläkin olisi voinut vielä hieman parantaa.
Ainoana orina osallistui Luminietos, joka sai nelikosta parhaimmat rakennepisteet. Tuomarit arvioivat sillä olevan hyvä rakenne ja hyppytyyli, millä se sai puoli pistettä enemmän kuin Försti eli kahdeksan pistettä. Kilpailuosiosta tuli neljäkymmentäkaksi pistettä, koska sijoituimme kahdesti ERJ-Cup-kilpailussa. Suvustaan ja jälkeläisistään ori sai molemmista kaksikymmentä pistettä ja lisäosiosta vielä kuusi. Kaiken kaikkiaan pisteitä kertyi siis yhdeksänkymmentäkuusi ja täten Niksi sai ERJ-II-palkinnon. Viimeisimmässä osiossa olisi vielä parannettavaa, minkä lisäksi myös Cup-sijoituksia voisi kerätä lisää, minkä myötä ja orilla olisi ihan kelpo mahdollisuus parempaan palkintoon. En kuitenkaan näe siihen tarvetta, Niksikin alkaa olla jo sen verran iäkäs herra, ettei ole syytä niin sanotusti kiusata sitä.
Huhtikuun Suomenhevosratsujen laatuarvosteluun osallistui meiltä taas täysi poppoo, wuhuu! Erkinheimon Fröökynä osallistui ensimmäisenä ja sai komealla pisterivillä (10 + 17 + 25 + 20 + 20) yhteensä 92 pistettä ja ansaitsi sillä itselleen SLA-I-palkinnon. Viimeisenä viidestä tammasta osallistui Saariston Tamariini ja se ansaitsi itselleen SLA-II-palkinnon 82 pisteellä (12 + 22 + 20 + 20 + 8).
Kujelmiina sai rakenteesta kymmenen pistettä, kun se sai kakkoset rungosta (pää, kaula ja muu) ja kolmoset tyypeistä ja leimoista sekä jalka-asennoista. Käytöksestään (luonnekuvaus) tamma sai hienot 21 pistettä ja palkittujen vanhempien ansiosta suvusta ihan täydet 25 pistettä. Kahden VSR-Cup-sijoituksen myötä kisaosiosta tuli 22 pistettä ja lisäpisteosiosta kahdeksan, joten 86 pisteellä tamma kipusi kakkospalkinnon ylärajan tuntumaan.
Seuraavaksi estradille asteli Pilvipellon Vaniljakyyhky, joka sai laatutyypistä, rotu- ja sukupuolileimasta jopa neljä pistettä, viisi kun on maksimi. Kaksi pistettä se saikin sitten etuosasta ja muusta rungosta, kun taas jalka-asennoista tuli kolme pistettä. Yhteensä siis yksitoista pistettä rakenneosiosta. Luonneosiosta tuli kaksikymmentä pistettä, suvusta sekä kisoista molemmista kaksikymmentäkolme pistettä ja lisäpisteosiosta kilahti vielä toiset yksitoista pistettä. Niinpä tamma jäi kahden pisteen päähän ykköspalkinnosta ja sai 88 pisteellä SLA-II-palkinnon.
Pöystilän Hoi Hillomunkki sai tyypistä ja leimoista kolme pistettä, liikkeestään kuusi kun kymmenen oli enimmäispistemäärä ja yleisilmeestä sekä kunnosta kolmosen, eli yhteensä kaksitoista pistettä rakenneosiosta. Luonteesta tuli 22 pistettä, suvusta täydet 25 palkittujen vanhempien ansiosta ja kahden Cup-sijan myötä kisapisteitä kertyi 22. Lisäpisteosiosta tuli vielä kymmenen pistettä, joten tamma sai yhteensä 91 pistettä ja sillähän se nappasi SLA-I-palkinnon.
Virtuaaliset Suomenratsut järjestivät jälleen rotunäyttelyt, jossa hevoset arvioidaan kolmeen eri palkintoluokkaan. Näiden lisäksi osallistuin neljällä piensuokillani kasvattajaluokkaan, koska ajattelin että voisimme pärjätä yhteneväisyyden nimissä. Noh, seitsemän osallistujan luokassa tulimme neljänneksi. Voittajana oli pitkän linjan ravikasvattaja eikä kaksi muutakaan edellemme mennyttä ansiotta sijaansa saaneet. Voin siis olla oikein tyytyväinen tulokseemme.
Varsaluokkaan osallistuivat Hukka, Kepponen ja Mara, joista ensimmäinen oli luokkansa kakkonen saaden ykköspalkinnon ja kaksi muuta saivat kolmoset. Aikuisia oreja oli Henkka, Erkka ja Hannu ja he kaikki saivat kakkospalkinnon. Veteraaneja oli Hopo, Eero sekä Niksi ja kuten varsaluokassakin, tässäkin ensimmäisenä mainittu oli LKV2 ansaiten ykköspalkinnon ja kaksi muuta saivat kolmoset.
Aikuisista tammoista Försti sai kakkosen ja Pilvi sekä Virve saivat kolmospalkinnon. Veteraanitammoihin ilmoitin vain kaksi ja näistä Piku oli ykköspalkinnolla LKV2 ja Heini tuli viidenneksi saaden kakkospalkinnon. Näiden lisäksi erikoisluokassa (eli piirroskuvalliset) oli mukana Tarja saaden II-palkinnon ja Kaiho sai kolmosen.
Saavuttanut ERJ:n porrastetuissa maksimitasonsa 4, pisteitä yhteensä 2558.13. |
•
hyppykapasiteetti: 554.33 •
rohkeus: 459.85 •
kuuliaisuus ja luonne: 1543.95 •
|
Saavuttanut KRJ:n porrastetuissa maksimitasonsa 4, pisteitä yhteensä 2678.26. |
•
kuuliaisuus ja luonne: 1543.95 •
tahti ja irtonaisuus: 1134.31 •
|
Näyttelymenestys |
PKK ~ 11.04.2021 ~ Roihajan tallli ~ kylmäveritammat ~ EO-sert (tuom. aksu)
|
PKK ~ 15.03.2021 ~ Hiekka-Aho ~ muu kuva: keväinen kuva ~ KM (tuom. Jassu)
EM: söpöys - kuva: "Syötävän suloinen pienen maitovarsan ensikuva! Kuvan tiukasta rajauksesta johtuen kuvan keväisyys ei kuitenkaan pääse ihan oikeuksiinsa, vaikka keltainen vastavalo luokin aavistuksen keväistä tunnelmaa. Piirros olisi varmasti menestynyt paremmin jollain toisella luokkaotsikolla." |
PKK ~ 10.03.2021 ~ Metsätalli ~ muu kuva: puuvärityöt ~ KP (tuom. Lissu)
EM: söpöys - kuva: "Syötävän suloinen kuva, varsan ilme on ihastuttava, samaten ns. partakarvat! Kaunissävyinen, pehmeä työ, taitavaa kynänkäyttöä. Hieman erilainen, onnistunut sommittelu." |
PKK ~ 14.02.2021 ~ Hallava ~ suomenhevostammat ~ EO-sert (tuom. Hallava)
kuva: "Veikeän oloinen tamma. Ponimainen ja pitkärunkoinen. Suuret kaviot ja kapeat jalat. Hyvät rotu- ja sukupuolileimat." |
rotunäyttely ~ 28.02.2022 ~ VSR ~ piirretyt ~ II-palk. (tuom. alaera)
|