Syyn Repolainen✝ 19.06.2022

31.01.2022 - Tammikuun Valjakkoajojaoksen laatuarvostelu

Tänään osallistuimme kolmen hevosen voimin Valjakkoajojaoksen laatuarvostelutilaisuuteen. Tulokset olivat hyvin odotusten mukaisia, esimerkiksi Pähkinän kanssa ei oltu kerätty erikoismeriittejä, minkä myötä tamman lisäpisteosiosasta tuli kolme ja puoli pistettä. Rakenteellisesti tamma arviointiin vain vitosen arvoiseksi, mikä oli hieman yllätys, mutta eipä sille minkään voi. Kaiken kaikkiaan Pähkinä sai 88,5 pistettä ja niillä sille tuli kolmospalkinto. Jos tamma olisi saanut puolitoista pistettä enemmän, se olisi saanut kakkosen..

Laine oli näistä parhaiten menestynyt, rakenteesta ori sai komean kasin ja vanhemmista tuli ihan täydet 25 pistettä, koska orin molemmat vanhemmat oli palkittu samaisessa laatuarvostelussa. Lisäpisteosioon kertyi kaksitoista pistettä ja yhteensä 105 pisteellä ori pokkasi itselleen ykköspalkinnon.

Kolmantena osallistujana oli meidän Möksis, jonka kumpikaan vanhempi ei ole edes kilpaillut valjakkoajossa! Tästä syystä suvusta ei tullut kuin 0,25 (sääli)pistettä, mutta muiden osioiden hyvät pisteet kerryttivät tammalle silti 77,5 pistettä ja niillä se sai kolmospalkinnon. Kaksi ja puoli pistettä vähemmän, niin tamma ei olisi saanut mitään palkintoa, joten olen oikein tyytyväinen tähän tulokseen. Varsinkin kun tamma näytti normaalia hapanta naamaansa koko päivän..

28.11.2021 - Laineen Rate My Pony -arvostelu

22.08.2021 - Elokuun SLA-tulokset

Luin ainakin kahdesti Suomenhevosten laatuarvostelun osallistumisrajoitukset, mutta silti ilmoitin mukaan yhden varsinaisen osallistujan ja kolme jonosijalle. Vaikka oikeasti olisin saanut ilmoittaa kaksi varsinaista osallistujaa sekä niiden lisäksi kolme jonohevosta. Lisäksi osallistujia oli kaiken kaikkiaan vain kaksikymmentäkolme, joten kaikki viisi hevostani olisi mahtunut mukaan. Hieman harmissani tästä olin, mutta se tunne hävisi kuin tuhka tuuleen siinä vaiheessa, kun kaikki neljä hevostani sai ykköspalkinnot ja Laine (tilaisuuden ainoana) sai vieläpä tähtipalkinnon häikäisevän erinomaisena yksilönä! Laineen lisäksi mukana oli Ukkeli (93p.), Möksis (95p) ja Kili (92p).

31.05.2020 - Toukokuinen kantakirjatilaisuus

Toukokuun kantakirjatilaisuuteen lähti tänään mukaan Halla sekä Laine. Molemmat osasivat käyttäytyä matkalla ihan mallikkaasti, vaikka olinkin kuulevinani Laineen hieman häiriköivän Hallaa. Tamma kuitenkin ilmoitti hyvin selkeästi oman mielipiteensä asiasta, joten ori ymmärsi jättää asian siihen. Tapahtumapaikka kuhisi tuttuun tapaan, ymmärtääkseni tilaisuuteen oli ilmoitettu yli seitsemänkymmentä hevosta. Voin vain nostaa hattua kaikille tuomareille kuinka he kuukausi toisensa jälkeen jaksavat käydä läpi näinkin suuret hevosjoukot yhden päivän aikana. Molemmat hevosistani saivat kakkospalkinnot, Laine tasaisella kahdeksantoista pisteen rivillä, kun taas Halla sai kahdelta saman ja kahdelta muulta seitsemäntoista pistettä.

20.05.2020 - Kirkkaasti ykkönen!

Laine oli ainoa kolmivuotias, joka osallistui tässä kuussa suomenhevosvarsojen arviointiin. Mutta kyllä siitä saakin olla niin ylpeä, koska se sai helppo C -tasoisesta ratsastuskokeesta tulokseksi 76,071% ja oli selkeä ykkönen yhdentoista osallistujan joukossa! Kouluohjelmasta tuli täten täydet kymmenen pistettä, minkä lisäksi sen liikkeitä, kuuliaisuutta, tahtia ja irtonaisuutta arvioitiin ja niistä se sai 6,3 pistettä. Rakenteestaan Laine sai 8,2 pistettä, suvustaan täydet kymmenen, rakennarvostelun käytös oli seitsemän pisteen arvoinen ja muu käytös kahdeksan. Yhteensä ori sai 49,5 pistettä, jolla se ansaitsi ykköspalkinnon.

11.01.2020 - Pääsiäisyllätys

Bongasin foorumilta jo maaliskuun alussa ilmoituksen yleispainotteisista suomenhevosista. Vaikka todellakin tiesin, että oma talli on jo aivan täynnä ja nykyisetkin hevoset eivät saa ihan kaikkea sitä huomiota, jota haluaisin niille tarjota, päädyin silti avaamaan ilmoituksen. Ja niinhän siinä sitten kävi, että ihastuin suloiseen orivarsaan, jonka kasvattaja oli nimennyt Repolaiseksi. Sen emä on laajasti palkittu mörkövaaralainen ja isänä kasvattajan ensimmäisiä kasvatteja.

En kuitenkaan tehnyt silloin vielä tarjousta orista, koska kuten edellä jo kerroin, tallissa oli jo aikamoinen tungos. Päädyin silti vilkaisemaan oria uudemman kerran, mutta ehkäpä onnekseni se oli silloin jo varattu muuttamaan toiselle tallille. Mutta erinäisistä syistä oria ei koskaan tultukaan hakemaan, vaan kasvattaja laittoi ilmoituksen uudelleen esille ja tottakai huomasin sen - taas. En varsinaisesti usko kohtaloon, mutta kyllä tämä silti oli sellainen tapaus, että pakkohan minun oli ilmaista kiinnostukseni.

Niinpä tämän vuoden paras pääsiäisyllätys oli lauantaina pihaan ajanut traileri, josta sain taluttaa ulos vajaan vuoden ikäisen mustan orivarsan. Nuoresta iästään huolimatta se käyttäytyi todella rauhallisesti, josta saankin kiittää kasvattajaa ja hänen tekemää tapakoulutusta. Normaalisti olisin tietenkin itse hakenut ostamani hevosen, mutta kasvattaja sanoi olevansa täällä päin liikkeellä muutenkin, joten saattoi tuoda Laineeksi ristimäni hevosen samalla reissulla.

27.02.2021 - Koulua kasvateille, valm. Viixi

Laine oli kävellyt tallin pihapiirissä jo hyvän tovin, joten aloitimme heti Oonan päästyä ratsaille työstön käynnissä. Ratsukko sai aluksi tulla keskihalkaisijalle, jonka keskellä tehtiin pysähdys niin, että hevonen pysyi koko matkan mahdollisimman suorana. Liikkelle sai lähteä heti, kun oli seissyt muutaman sekunnin nätisti. Päädyssä ratsastaja sai päättää kumpaan suuntaan kääntyy niin, ettei hevonen hirveästi alkanut ennakoimaan. Laineessa oli huomattavissa pientä haahuilua ja pysähdykset olivat melko malttamattomia orin yrittäessä kääntää päätään joka suuntaan pysähtyessään. Ohjeistin Oonaa ensin pidättämään napakasti niin, että hevonen pysähtyi kokonaan ja sen jälkeen antamaan myöden, jottei veto jäisi päälle pysähdyksessä. Kun Laine seisoi paikallaan ohjastuntuman keventyessäkin, sai palkaksi lähteä liikeelle. Suoruuskin alkoi muutaman toiston jälkeen löytyä, kun maneesin laidat oli koluttu läpi eikä sivuille tarvinnut enää kuikuilla. Pääsimme jatkamaan kevyessä ravissa samaa tehtävää, keskellä tehtiin pysähdyksen sijaan napakka kolmen askeleen käyntisiirtymä. Tämä sujui hyvin ja hevonen alkoi rentoutua päästessään vauhtiin.

Ratsukon kävellessä välikäyntejä selitin jo seuraavaa tehtävää, jota tultaisiin tekemään ensin käynnissä ja sitten harjoitusravissa. Tehtävä alkoi pitkänsivun päädystä, jossa tehtiin suurehko voltti taivuttaen sisälle. Voltin jälkeen ratsastettiin pätkä uralla suoristellen, minkä jälkeen tehtiin iso keskiympyrä niin, että hevosen asetusta ja taivutusta haettiinkin enemmän ulospäin. Ympyrän jälkeen taas suoristus, voltti oikeinpäin taipuneena ja sama alusta. Laine lähti suorittamaan tehtävää hyvin käynnissä, voltti oli täsmällinen ja hevonen taipui rennosti. Myöskään ulospäin asetus ei tuottanut ongelmaa, mutta ympyrän kaari tuppasi olemaan vähän epäsymmetrinen. Kehotin Oonaa pitämään oman kropan menosuuntaan päin kohdistettuna, lantio sai taipua vähän liioitellustikkin ympyrän suuntaisesti. Sisäpohje sai myös olla lähellä, jottei hevonen kääntynyt liikaa sisälle. Kun homma alkoi sujua käynnissä, tehtiin samaa ravissa. Tässä ongelmaksi koitui tuhan suuri vauhti, jota kitkettiin tekemällä ympyrä kahteen kertaan, jotta saatiin rauhallistakin pätkää. Laine taipui lopulta hyvin tajutessaan tehtävän idean paremmin.

Jatkoimme samalla kaavalla niin, että voltit tehtiin laukassa, keskiympyrän taivutukset ravissa. Ensimmäisen laukan noustessa Laine huiskaisi innostuneena hännällään ja paineli aikamoista kyytiä voltilla. Raviin siirtyminen oli vähän juokseva, mutta Oona sai ratsun takaisin hallintaan ennen ympyrää. Taivutus ulos sujui kuin vettä vaan ja seuraava laukkakin oli jo rauhallisempi, kun Oona muisti pitää takapuolen satulassa ja huolehtia puolipidätteistä. Kun kaikki siirtymiset kummassakin suunnassa alkoivat näyttää rauhallisilta ja täsmällisiltä, sai ratsukko jäädä tekemään loppuverryttelyä ravissa.

10.10.2020 - Koulua kasvattien kanssa, valm. Viixi

Oona ja Laine astelivat kentälle edellisen valmennuksen päätyttyä ja lähtivät kävelemään uralle, vaikkakin kuulemani mukaan olivat käyneet jo kiertämässä pienen maastolenkin ennen kentälle tuloa. Huomasin heti ohjien kiristyessä, että Laineella oli hieman vaikeuksia kävellä suoraan. Ori kiemurteli uralla, eikä oikein osannut päättää miten päin olisi ja minne päin menisi. Oona koitti korjata kiemurtelua pyytämällä hevosta enemmän eteen, mutta tällä ei ollut kuin hetkellinen myönteinen vaikutus ja pian sama kylkimyyry jatkui. Alkuravien aikana tehtiin paljon kiemurauria, jotta suoruuden ja taipumisen ero saatiin esiin selkeästi. Suorilla pätkillä piti todellakin kulkea suorana, eikä punkea sisäuralle. Pian Laine käsitti taas homman jujun ja suoruutta oli jo huomattavasti enemmän pelissä mukana.

Siirryimme reippaan keventelyn jälkeen kahdeksikolle, jonka keskellä oli tarkoituksena tehdä tarkka suoristus ennen suunnan muuttumista. Tärkeää oli, ettei Laine ennakoinut menosuuntaa eikä yrittänyt lähteä luulemaansa suuntaan omin neuvoin, vaan tosiaankin suoristui ja odotti käskyä ympyröiden keskellä. Aluksi kahdeksikon ympyrät tehtiin ravissa, suoristus käynnissä. Tämä sujui ratsukolta yllättävänkin hyvin, siirtymiset olivat tasaisia ja tapahtuivat halutuissa kohdissa. Liikkeessä ollut potku säilyi myös askellajin hidastuessa, mikä oli erittäin hyvä. Myös suoristaminen oli jo huomattavasti helpompaa, eikä Laine ainakaan vielä yrittänyt ennakoida suuntaa.

Pian tehtävää vaikeutettiin ja ympyrät tehtiin laukassa, keskellä laukka vaihtui ravin (ja huolellisen suoristuksen) kautta. Mikäli laukkaan ei löytynyt yhden ympyrän aikana sopivaa rytmiä, sai ympyröitä tehdä enemmänkin, ettei hevoselle tullut liian kiire löytää jalkojaan. Tehtävä oli innokkaalle Laineelle hieman haastava, sillä orilla ei olisi millään riittänyt maltti vaihtokohdassa tapahtuvaan suoristukseen ja ravisiirtymiset olivat melkoisen vauhdikkaita, laukkaan olisi Laineen mielestä pitänyt päästä heti eikä viiden askeleen jälkeen. Rauhallisuus saavutettiin vasta, kun Laine oli pysäytetty kahdeksikon keskelle muutaman kerran ja laukka nostettiin vasta ratsastajan käskystä. Fiksu hevonen alkoi pian liikkua kivasti ja meno näytti kaikin puolin varsin hyvältä, joten ratsukko pääsi tekemään loppuverryttelyä. Kotona kannattaisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota suoruuteen ja rauhallisuuteen.

10.08.2020 - kasvateilla kouluratsastusta, valm. Viixi

Oonaa ja Laine-oria olin valmentanutkin jo muutama kuukausi takaperin esteratsastuksen merkeissä ja oli ilo nähdä ratsukko jälleen meidän tiluksilla. Ori oli edellisen valmennuksen jälkeen kerännyt itselleen kilpailutuloksia ja näinkin lyhyessä ajassa saanut itselleen ihan uutta ilmettä. Oona ratsasti Lainetta tottuneen rauhallisesti, vaikka ori olikin aluksi aivan hämillään alkuverryttelyn kolmikaarisesta. Ratsu epäröi hieman käännöksissä, mutta suoristuksessa vauhtia tuppasi kertymään jopa liikaa. Tehtävällä tulisi säilyttää tasainen ja rauhallinen tahti, jotta kolmikaarinen onnistuisi moitteettomasti. Ohjeistin Oonaa pitämään kätensä rentona siitä huolimatta, että Laine tuppasikin puskemaan hieman ohjaa vastaan kiihdyttäessään tahtia, oria olisi parempi ratsastaa istunnalla. Oona sai äkkiä ratsuun paremman tuntuman ja tehtävä alkoi sujua huomattavasti paremmin. Laineen ravi oli eteenpäinpyrkivää, mutta jo huomattavasti rauhallisempaa.

?Alkuverryttelyn jälkeen näin parhaaksi tehdä laukkaharjoitukset ennen muihin ravitehtäviin siirtymistä, sillä Laine vaikutti tarvitsevan jonkinlaista höyryjen päästelyä keskittyäkseen tarkempiin tehtäviin. Laukka nousi pontevasti ja ori käytti takapäätään alusta asti hyvin. Askellajit tällä hevosella olivat ainakin kunnossa, eikä kasvattaja voinut muuta kuin ihastella näkymää. Laukkaympyrät olivat hallittuja ja Oona sai Laineen koottua myös kentän kulmiin siten, ettei niistä juostu läpi oikoen. Laukkaa oli selvästikin työstetty kotona ahkerasti. Kun ratsukko oli laukannut hetken vapaammin, alettiin pureutua napakoihin siirtymisiin. Tehtävään kuului keskihalkaisijalta lähtevä pohkeenväistö kohti uraa käynnissä, jonka jälkeen uralle päästessä tuli nostaa laukka täsmällisesti niin, että hevonen reagoi apuihin heti. Väistössä tärkeää oli se, että hevosen liike ei pysähtynyt, vaan eteneminen eteen-sivulle oli riittävän reipasta. Etupään tuli johtaa liikettä ja takapään oli oltava hereillä laukkasiirtymistä varten. Ensimmäisellä yrittämällä siirtyminen jäi hitusen löysäksi, mikä johtui siitä, ettei Lainetta suoristettu ennen laukka-apuja riittävästi. Jo seuraava kerta onnistui paremmin ja Laine sai paljon kehuja.

?Laukkaharjoitusten jälkeen teimme vielä kokoavia ravitehtäviä. Oona ratsasti Laineen aluksi rennoksi keskiympyrällä, jonka jälkeen askelta alettiin koota. Oli tärkeää, että hevonen vastasi pohkeeseen tässä harjoituksessa ennemminkin nostavana apuna kuin eteenpäin ajavana. Kokoaminen oli Laineelle aluksi haastavaa ja Oona joutui muutamasti siirtämään orin käyntiin asti, ennen kuin pääsimme näkemään hyvää koottua pätkää. Jälleen, kun Laine alkoi saada koppia tehtävästä, näytti ratsukko vaikuttavalta askeltaessaan ympyrän kaarella kootussa ravissa. Hyvän kokoamisen jälkeen Laine sai palkinnoksi muutaman kierroksen rennompaa ravia, minkä jälkeen Oona pääsi aloittamaan itsenäisen loppuverryttelyn.

06.06.2020 - esteitä kasvateille, valm. Viixi

Kun musta ori asteli Oonan kanssa kentälle, olin aivan haltioissani siitä, mitä kasvatistani oli tullut. Komea nuori vaikutti käyttäytyvän täysin asiallisesti, joskin hieman haahuili tammatarhojen suuntaan Oonan noustessa satulaan. Laineen nuoresta iästä huolimatta käynti ja ravi olivat vaikuttavan matkaavoittavia ja rytmikkäitä. Laukassa ori liikkui energisesti ja melko pyöreästi, joskin ensin hieman matalana ja etupainoisena, mutta tämän Oona korjasi ratsailta käsin nopeasti. Ratsukko suoritti myös muutamat raviväistöt, joiden kanssa Laine oli ensin ihan hukassa, eikä heti tajunnut, mitä ratsastaja siltä halusi. Lopulta väistötkin sujuivat ja hyppääminen päästiin aloittamaan hyvin vertyneen hevosen kanssa.

Päivän tehtävä koostui seitsemästä maapuomista. Kentän keskelle oli kasattu kolmoissarja, jonka jokaisen puomin väliin mahtui kaksi laukka-askelta. Neljä muuta puomia oli sijoitettu sarjan reunimmaisten puomien viereen johteiden tavoin viistosti. Ratsukko sai tutustua puomeihin ensin ravissa ratsastamalla jokaisen yli niin, että ensin tultiin kolmoissarja, sitten käännyttiin valittuun suuntaan ja tultiin viistot esteet kahdeksikon tapaisesti ylittäen välissä sarjan keskimmäinen puomi. Laine oli tehtävästä aluksi hämillään, eikä oikein tajunnut, mitä siltä pyydettiin. Käännöksissä oli havaittavissa yhteisymmärryksen puutetta, sillä Laine olisi halunnut mennä aivan toisaalle, kuin minne Oona sitä ohjasi. Ohjeistin Oonaa käyttämään käännöksissä myös pohjatta ja tarvittaessa jopa hieman johtamaan nuorta hevosta, jotta se tajuaisi tehtävän, jonka estekorkeutta pian nostettaisiin, idean. Laine alkoi pian saada hommasta koppia ja käännökset rentoutuivat huomattavasti. Puomit korotettiin esteiksi ja tehtävää alettiin tulla laukassa. Esteiden hyppyjärjestystä kuitenkin muutettiin niin, ettei Laina pystynyt liialti ennakoimaan menosuuntaa, jolloin innokas hyppääjä ei pystynyt hätiköimään, vaan joutui keskittymään tekemiseen kunnolla. Ratsastajalta vaadittiin itseltäänkin keskittymistä, sillä tälläisessä tehtävässä ohjauksen tuli olla tarkkaa ja ennalta suunniteltua, jotta hevosta ei veisi vahingossa mahdottomiin tilanteisiin.

Laineen hyppytekniikkaa oli mukava katsella, se käytti selkäänsä hyvin ja hypyt olivat pyöreitä, mutta nopeita. Pienehkö hevonen oli kuin luotu kieputtelutehtävälle ja vaikka alussa nuorella oli hieman haasteita tajuta tehtävän kulku, alkoi homma huomattavasti helpottua valmennuksen loppua kohden. Jotta valmennus ei jäänyt ihan pelkäksi kiemurteluksi, korotimme kolmoissarjan esteet lopuksi hieman isommiksi ja Laine pääsi hyppäämään ne keskihalkaisijaa seuraten suorana, ilman turhia mutkitteluja. Paljon käännöksiä sisältäneen tehtävän jälkeen suoruutta sai aluksi vähän hakea, mutta lopulta saimme hienot suoritukset kumpaankin suuntaan ja valmennus voitiin lopetella.