Valjakkoajosta merkitään vain sijoitukset
VVJ 30.11.2019 VVJ-Cup ~ noviisi yhdistetty ~ 7/77
VVJ 31.07.2019 VVJ-Cup ~ noviisi yhdistetty ~ 4/102
VVJ 30.04.2019 VVJ-Cup ~ noviisi yhdistetty ~ 12/134
VVJ 31.01.2020 SHLA-Cup ~ noviisi tarkkuuskoe ~ 2/29
VVJ 20.04.2019 SHLA-Cup ~ noviisi koulukoe ~ 1/60
VVJ 22.03.2019 SHLA-Cup ~ noviisi tarkkuuskoe ~ 3/35
muut tapahtumat
rotunäyttely 31.03.2020 Kuunokka ~ minishetlanninponitammat ~ 7/7 ~ III-palkinto
rotunäyttely 28.04.2019 Valyrian Shetlands ~ minishetlanninponitammat ~ 4/5 ~ II-palkinto
agility 02.03.2019 Helmipuro ~ 1/5 ~ merkintä tapahtumasta
poniagility 15.12.2018 Katriinan talli ~ 5/6 (3+3+3 = 9p.) ~ tarinakilpailun suoritus
NJ 06.01.2019 Stall Fernweh - minishetlanninponit - irtoSERT (pt. birdie)
NJ 28.11.2018 Maybeck Stud - minishetlanninponitammat - MVA-SERT, BIS4 (pt. birdie)
NJ 25.11.2018 Maybeck Stud - shetlanninponitammat - irtoSERT (pt. Miia-Maria)
Valmennukset
27.04.2019 - Keväinen valjakkovalmennus, valm. Amelie
En rehellisesti tiennyt, oliko Leia innostunut synnyinkodin maisemista, vai oliko sillä kevättä rinnassa - sen kuitenkin osasin sanoa, että miniponi paineli valjakkokärryjen edessä sen, minkä kintuistaan pääsi. Ja tuttuun tapaan korvat visusti eteenpäin suunnattuina. "Just nyt mua harmittaa, että mä oon myynyt Leian. Se on niin symppis, että sen menoa ei voi katsoa kuin hymy huulilla." mä totesin, ja jatkoin samaan hengenvetoon, että olin kuitenkin tyytyväinen Leian nykyisestä kodista. Enkä turhaan, sillä tamma oli hyvässä lihaskunnossa, eikä sen vyötäröltäkään voinut erottaa talven ylimääräisiä heinäsiivuja.
Alkuverryttelyn aikana taivuttelimme tammaa kaikissa askellajeissa, jonka lisäksi teimme siirtymiä askellajien sisällä. "Huomaatko, miten sä vähän tyydyt siihen, mitä se sulle puoli-ilmaiseksi antaa?" kysyin ohjastajalta, joka tuntui olevan poninsa hurmiossa teki se sitten mitä tahansa. "Kokeilepa pyytää vähän lisää - se ei ole siltä ponilta ollenkaan pois, eikä aseta sitä mukavuusalueen ulkopuolelle missään määrin. Pyydä rohkeasti enemmän, niin tulet yllättymään positiivisesti!" ohjeistin Tuirea, joka teki työtä käskettynä. Nyt, kun Tuire uskalsi vaikuttaa tammaansa enemmän - pienissä määrin, mutta kuitenkin enemmän - Leian askellajit saivat paljon lisäboostia ja esimerkiksi lisätyt askellajit olivat oikeasti upeita; ne olivat lennokkaita, tahdikkaita ja tasapainoisia.
Koska Leian ja Tuiren yhteinen tekeminen oli ihan hyvällä mallilla, lähdimme hyvin pian katsomaan maratonilta tuttuja porttitehtäviä. Alkuun teimme hyvin yksinkertaisia linjoja jotka valmistelivat valjakkoa haastavampien juttujen pariin. "Oikein hyvä, sun omia vahvuuksia on ehdottomasti maltti ja se, että et jää tuijottamaan sinne hevosen niskaan vaan uskallat katsella ympäristöä ja siten sulla on nopeasti ajatus siitä, mitä seuraavaksi on tulossa. Siten mikään juttu ei tule Leiallekaan yllätyksenä, joskaan en usko, että tulisi vaikka ohjastaja ei olisi täysin kartallakaan." kehuin valjakkoa. Olin oikeastaan yllättynyt siitä, miten hyvin tällä valjakolla sujui - jostain syystä minulla oli mielikuva siitä, että Tuire olisi hieman aremman puoleinen ohjastaja. Ehkä monenlainen tekeminen kotipuolessa oli tässä avainasemassa; sekä poni, että ohjastaja tuntui luottavansa toisiinsa kallion lailla.
Vaikka olin ennalta sunnittelut, ettei kukaan valmennuspäivään osallistuneista tekisi vettä, ohjasin Tuiren ja Leian muutaman kerran vesiesteelle, jossa oli tarjolla hyvin yksinkertainen linja. Portti, joka varmisti veteen menon, vedessä kaarteen kautta tuleva portti, sekä portti, joka antoi valjakolle luvan tulla vedestä pois. Leia pötki veteen ihan jäätävällä innolla ja Tuire sai jopa hieman hidastaa poninsa matkaa, joten yhdistimme valmennuksen loppua kohden veden pieneen rataan. Rata oli suorituksena varsin mallikelpoinen; valjakko suoritti porttitehtävät hyvässä tasapainossa nopeasti, ja porttien välissä he uskalsivat antaa reippaammalle laukalle tilaa.
"Vitsi, että mä olen tyytyväinen teidän tämän päivän suorittamiseen! Te olette kuin luotuja toisillenne. Ja Leia, se on aina vain yhtä ihastuttava." mä lepertelin valjakolle loppukäyntien aikana.
takaisin ylös
13.01.2019 - valjakkoajon kouluosuus, valm. Jannica
Kaikilla valmennukseen osallistuvilla oli jo enemmän taitoa ajossa, joten perusjohdattelua lajiin ei tänään tarvinnutkaan pitää. Näin ollen saitte verrytellä ponit omassa tahdissa samalla, kun jakelin auliisti ohjeita niitä tarvitseville. Saitte keskittyä tänään siirtymisiin, joita aloiteltiin välien tasaamisen jälkeen ihan käyntinopeudella. Kukin teki kirjaimen kohdalle aina pysähdyksen ja siitä reippaan siirtymisen käyntiin, tarvittaessa tehtiin voltteja ja ympyröitä, jos meinasi käydä maneesi ahtaaksi - Jotenkin taas pienillä poneilla saatiin sellainenkin ilmiö tehtyä, että kaikki olivat samassa kasassa, vaikka tilaa olisi ollut toisessa päässä vaikka muille jakaa. Pienen muistuttelun jälkeen saatiin jokaiselle hyvä tila tehdä ja keskittyä poneille, kun mukana oli oreja.
Seuraavaksi ryhmä lähti raviin ja tehtiin pitkän sekä lyhyen sivun keskelle pienet ympyrät, jälleen oli lupa tehdä lisäympyrää, jos tuntui siltä, ettei mahtunut tekemään omaa oikeaan kohtaan. Ennen välikäyntejä otettiin vielä muutamia käynti-ravi-käynti siirtymisiä ympäri maneesia hajaantuen. Ne sujuivat Leian kanssa hienosti, vaikka poni olisikin saanut olla eteenpyrkivämpi liikkeelle lähdöissä. Välikäyntien jälkeen otettiin hieman harjoittelua keskiympyrällä laukkatemponvaihtelua tehden sekä siirtymisteemalla jatkaen yksilöopetuksessa. Sekin sujui hienosti, eikä Leialla ollut ongelmia siirtymisen kanssa niin paljoa kuin ravityöskentelyssä.
takaisin ylös