Vanhan sananlaskun mukaan huoleton on hevoseton poika. Enemmän kuin paikkaansapitävää, kun kyse on meidän Timanttikissasta. Ei sillä, että Kissi olisi varsinaisesti vaikea. Se nyt vain on hieman omalaatuinen - muistisääntö: toivo parasta, pelkää pahinta.
Hoidettaessa Kissi on toisinaan vallan herttainen ja helppo - kaikki sujuu kuin tanssi. Silloin kannattaa muistaa, että nauttii hetkestä, koska todennäköisesti aivan pian tamma muuttuu (ihmisiä syöväksi monsteriksi) äksyksi. Kissillä on joskus tapana olla hieman ärtyisä ja silloin se saattaa hiukan esitellä urukalustoaan ja koipiaan. Joku voisi jopa sanoa, että se yrittää parhaansa mukaan tappaa hoitajansa. Jos mielit varustaa Kissin, ole hyvä ja kirjoita kirjalliset anomukset jo paria viikkoa ennen. Kannattaa myös olla valmis rukoilemaan sekä anelemaan polvillaan tamman karsinan edessä suostumusta. Jos et kuitenkaan ole hankkinut suostumusta ja aiot silti hevosen varustaa, noudata äärimmäistä varovaisuutta: haarniska ei ole lainkaan liioittelua.
Taluttaessasi Kissiä kannattaa olla tarkkana kuin pieni porkkana. Neidillä on hieman ärsyttävänä tapana poukkailla minne sattuu kuin mikäkin duracell-pupu. Tämän takia Kissia ei koskaan-ikinä-milloinkaan taluteta pelkässä riimussa, vaan aina orikuolaimella varustetulla suitsilla. Lisäksi kannattaa varautua pitämään narusta kiinni kuin viimeistä päivää ja muistaa toinen sanonta: älä koskaan luovuta (paitsi silloin, jos vaihtoehtona on raahautua hevosen perässä moottoritielle).
Ratsastaessa Kissi on tulinen ja temperamenttinen (ehkä hieman vaarallinenkin), jos ihan totta puhutaan. Tamma tuskin hievahtaakaan paikaltaan, kun nouset ratsaille. Mutta odotapa vain, kun saat päähäsi pyytää sitä liikkeelle. Pukkilaukka ja vieminen saattavat olla jokseenkin tuttuja tamman ratsastajille, mutta ei Kissi silti läpeensä paha ole. Halutessaan hevonen osaa mennä oikein hienosti erilaisia koulukiemuroita, esimerkiksi: väistäkulmaa, lisäälaukkaa, pukkiffe ja puolipakenemispiruetti. Kissi on hyvin istunta-avuilla ratsastettava ja sen kanssa ei juurikaan tarvita ohja- tai pohjeapuja. Toki se toimii niilläkin (mutta jos henkesi on kallis, älä kokeile). Esteillä Kissi on tavallaan erinomainen. Se on todella nopea ja ketterä - ainakin mitä tulee esteiden kiertämiseen ja kieltämiseen. Tamma on reaktiivinen, eikä sen kanssa tarvita juuri ollenkaan apuja - parasta, kun et vain tee mitään!
Toisinaan Kissi voi olla siis (täydellisen kakkapäinen tappajahevonen) hieman hankala. Mutta muista: ihminen epäonnistuu vasta sitten, kun lakkaa yrittämästä (tai kuolee). Maastoratsuna Kissi on oikea hyvänmielen ratsu. Se osaa taatusti juosta nopeampaa kuin yksikään laukkahevonen, pelästyessään omaa varjoaan. Sen kanssa on siis helppoa maastoilla, mikäli vain pysyt selässä pienissä pukkilaukoissa - ja annat tamman päättää suunnan sekä reitin.
Kokonaisuudessaan Kissi on siis hieman omalaatuinen ja... Okei, ehkä lopetetaan tämä kaunistelu ja todetaan, että ei se omena kauas puusta pudonnut ja Kissi on emänsä tavoin varsin vaarallinen ja hankala hevonen - jos sitä voi hevoseksi edes kutsua.
luonnekuvaus © VRL-14703 (muokkaus Tuire)