Howdy! Ruunivoikon orin ratsastaja tervehtii sinua, kun saavut katsomaan heidän työskenteltyä hiekkakentällä. He tekevät vielä muutaman pujottelun ja viimeiseksi puominylityksiä, kunnes ovat saaneet western riding -harjoituksen päätökseen. Tämän jälkeen lyhythiuksen nainen kiittää ratsuaan, nousee sen selästä ja lähtee taluttaa hevosta kentältä pois tallia kohti.
Kurkista päiväkirjaan - 24.06.2011Tulimme Rustin kanssa varttia ennen kuin oli tarkoitus lähteä matkaan metsän suuntaan. Kerkesin siis juuri sopivasti tarkistaa hevoseni olevan matkan jäljiltä hyvässä kunnossa ja varustaa sen maastoilua varten. Lämmittelimme ratsumme ensin käynnissä, minkä jälkeen ravasimme kauniiden puiden ympäröimänä hiekkatietä eteenpäin. Rust hieman kummasteli puiden siimeksessä lepattavia liekkejä, mutta ei kuitenkaan antanut niiden häiritä itseään.
Liityin Equestrian PRO -nimiseen varusteliikkeeseen ja tietenkin sieltä tuli tilattua koko varustekaappi täyteen tavaroita Rustille. Kaikki nämä varusteet löytyy orin uudesta varustekaapista!
Kiva kun uskalsit lähteä mukaan runoillen! Runo kiteytti sisälleen näppärästi kaikki päivän tapahtumat, vaikka itse maastoilu jäikin hieman taka-alalle. Kaikesta päätellen päivä oli teille kuitenkin mukava, ja olisi hienoa nähdä teidät jatkossakin mukana Elysen toiminnassa!
Virginia järjesti hevostalli.netissä väri-pikanäyttelyt, joihin osallistuimme Rustin kanssa. Mukaan osallistui yhteensä 15 hevosta ja orin kanssa sijoituimme toiseksi. Tuomarin kommentti: "Joiltain onnistuu harvinaisempienkin värien värittäminen niin ettei selittelyn varaa jää. Kyllä, tämä on tumma ruunivoikko, siitä ei voi erehtyä. Todennäköisesti tosiaan sooty."
Java järjesti hevostalli.netissä pikanäyttelyt piirretyille hevosille, johon osallistuimme Rustin kanssa. Tulimme toiseksi yhdeksän hevosen mittelössä ja tuomari kommentoi oria näin: "Hevosen rakenne on melko karikatyyrimainen ja puutteellinen. Kuva ansaitsi kuitenki toisen sijan hienolla värityksellään ja siisteillä linearteillaan. Vaaleat "korostusviivat" elävöittävät sopivasti hienosti melko simppeliä mutta siistiä ja eläväistä väritystä. Rotu- ja sukupuolileimat ovat hyvät."
Tulimme Rustin kanssa varttia ennen kuin oli tarkoitus lähteä matkaan metsän suuntaan. Kerkesin siis juuri sopivasti tarkistaa hevoseni olevan matkan jäljiltä hyvässä kunnossa ja varustaa sen maastoilua varten. Lämmittelimme ratsumme ensin käynnissä, minkä jälkeen ravasimme kauniiden puiden ympäröimänä hiekkatietä eteenpäin. Rust hieman kummasteli puiden siimeksessä lepattavia liekkejä, mutta ei kuitenkaan antanut niiden häiritä itseään. lue lisää
Osallistuimme Rustin kanssa kanssa kantakirjaustilaisuuteen 26.02.2011, josta ori sai toisen palkinnon! Kommentit:
"Suora pää, mutta kaulan ja päänliittymä paksu. Pitkä ohut kaula. Pystyt lavat. Lyhyet etujalat. Notkoselkää ja takakorkeutta. Vahva takaosa. Takakoivet ohuet. Vasen takanen pukinkavio. Värityksestä plussaa. Realistisesti toteutettu ja hyvin!"
"Turhan pysty lapa, liian pitkät takasääret, lihaksettomattomat jalat, vuohiset voisivat olla hieman pidemmät. Edestä katsottuna oikeanpuoleinen takajalka näyttäisi hieman suppuvarpaiselta. Takaosa on ehkä turhankin massiivinen."
Saavuimme Simoraan hyvissä ajoin, jotta kerkeäisimme hieman lämmitellä ennen kuin lähtisimme tarpomaan polviin asti ulottuvassa lumihangessa. Letkan johtajana meni luonnollisesti reissun järjestäjä Odelie kauniin kirjavan hevosensa Jolin kanssa. Heidän perässään kulki komea norjanvuonohevosruuna Jake ratsastajansa kanssa ja kolmantena, juuri ennen meitä, kulki tummanpuhuva suomenhevosori ratsastajansa Mian kanssa. Meidän jälkeen matkaan lähti suurikokoinen työhevonen, minkä takia en nähnytkään takana tulevia ratsukoita. lue lisää
Rusti on hieno ja rohkea hevonen, vaikka vähän energiaa sillä varastossa olikin. Maastoiluhan on hyvä keino sellaista purkaa, ja hyvin teillä meno sujui. Matkanvarren mökkikylästä on jolkottanut koira joskus aikaisemminkin tielle, ja se oli suoranainen häirikkö, mutta harva hevonenpas tuollaisia kilttejä tassuttelijoita pelkää. Hienoa tekstiä, toivottavasti maastoilemme porukassa vielä toistekin.
Lähdimme matkaan hieman yli yhdeksän Saanan Samot -tallin pihalta pitkässä jonossa. Olimme jakautuneet pareittain, mutta menimme "muodostelmaan" vasta saavuttuamme tunturin lähistölle. Ensimmäinen, noin seitsemän tunnin matka kului varsin leppoisasti. Me Rustin kanssa tulimme hyvin toimeen parimme kanssa eikä muillakaan ainakaan kuultavasti ollut ongelmia. Pysähdyimme viisi kertaa koko reissun aikana, joka oli oivallinen määrä ainakin minulle. lue lisää
tehtäväradan teksti: Syksy on minulle ja Rustille hyvin kiireistä aikaa, koska kilpailukausi on silloin kuumimmillaan. Suurin osa väririkkaista päivistä kuluu siis treenatessa lännenratsastusta, mutta onneksi välillä pääsee myös pitämään hauskaa, kuten osallistumaan Niilamon syysriehaan. Lisäksi osallistumme muutaman päivän päästä Lapissa järjestettävään maastovaellukseen, joten pääsemme siellä nauttimaan pohjoisen syksyn tulosta.
"Tynnyreitä!" huudahdin, kun kävelin jälleen maneesin ovista sisään, tällä kertaa viimeistä kertaa valmentamaan Tuirea hevosineen. Viimeinen valmennettavani hevonen oli jälleen Rust, ihana quarterori. Tänään olisi vauhdikkaan lajin vuoro, nimittäin tynnyreiden kiertämistä. Pilke syttyi niin sinun, kuin orinkin silmiin, ja aloititte lämmittelykäynnit rennosti uraa pitkin. Laitoin kolme tynnyriä valmiiksi, ja piirsin hiekkaan ns. lähtöviivan. Tänään otettaisiin aikaa, ja paras aika jäisi sitten vihkoseeni. Kymmenen minuuttia käveltyäsi aloitit pysähdyksillä ja peruutuksilla. Sitten nostit ravin, ja menit kevyttä ravia muutaman kierroksen, pysähdys-peruutus-ravi siirtymisien kera.
Kun ori oli suht kuulolla, otettiin tynnyrien kierto ensin ravissa kolmisen kertaa. Aikaa ei vielä otettu. Sitten sait kävellä orin kanssa hetken, kun kävin hakemassa sekuntikellon ja vihkon sekä kynän. Huomasin, että Rust kulki hivenen jännittyneesti nyt juoksemisen jälkeen, joten ohjeistin rentoutumaan ihan täysin. Rustin rentoutui noin kierroksen kävelyn jälkeen, joten oli aika aloittaa laukkaaminen. Otitte ensin pitkät sivut laukkaa, sitten parit laukanvaidot. Onnistuivat. Oli siis aika aloittaa tynnyreiden kiertäminen, sitä oltiin jo odotettu. Asetuitte lähtöviivalle ja annoin merkin, lähditte laukkaamaan kohti ensimmäistä tynnyriä, kun sekuntikello käynnistyi. 12 sekuntia.. 13 sekuntia.. 14,3 sekuntia! Hienoa. Kirjasin ajan muistiin. Otettiin uudestaan. Tällä kertaa 13,6 sekuntia. Kolmannella peräti 12,6 sekuntia. Enää viimeinen kerta. Lopulliseksi ajaksenne tuli 12,1 sekuntia, joka oli huima saavutus, ilmeisesti hevosessasi on laukkuriakin, kun noin kovaa menee? :’D Kun tämä oli ohi, ravailitte vielä kaksi kierrosta harjoitusravissa, ja sitten hyvästelimme.
Vettä satoi kaatamalla, kun juoksin maneesiin, jossa kerroitte olevanne valmiita rakennetun radan kanssa. Tänään harjoittelisimme peruutuksia, sekä sillan ylitystä. Rust käveli rennosti pitkin ohjin uralla. Katsoin sen lännenvarusteita, länkkisuitset, länkkisatula.. Ehdoton lännenhevonen Rust siis oli, rotua myöten. Aloitettiin lyhyillä ravipätkillä, jotka ori suoritti hyvin. Ohjia emme kasanneet ollenkaan, sillä niin ei lännenratsastuksessa tehty. Rust reagoi pienimpiinkin painoapuihisi, ja saatiin oikein nätisti ravaava hevonen, myös volteilla. Pariin otteeseen otettiin myös laukkaa. Rust laukkasi rennosti, ja laukanvaihdotkin sujuivat pehmeästi, hallitusti. Tässähän meillä oli ilmiselvä lännenratsukko vailla vertaa. Sitten hidastettiin vauhti käyntiin, ja aloitettiin varsinainen aihe, peruutukset.
Laitoin puomeja niin, että osa oli ns. kiemurtelevia, eli sisälsivät mutkia, ja pari oli L-peruutuksia. Muutama oli ihan tavallinen suora peruutus. Mutta sen verran oltiin tarkkoina, että puomit eivät saaneet kolista kertaakaan, muuten joutui ottamaan uusiksi niin monta kertaa, että onnistui. Aloitettiin ihan perus peruutuksilla, jotta Rust pääsisi niiden makuun hiukan enemmän. Onnistui. Toisenkin kerran. Ja vielä kolmannen. Kolme kertaa siis, aina yhtä peruutusta, tai peruutustehtävää. Tavallisia peruutuksia oli kolme, jotka kaikki onnistuivat täydellisesti.
Kun Rust suoritti ensimmäiset peruutusharjoitukset, siirryttiin L-peruutukseen, joka oli astetta vaikeampi. Näitä peruutuksia oli kaksi. Rust suoritti ensimmäiset kolme kertaa hienosti. Kun siirryttiin toiseen L-peruutukseen, Rust peruutti liian pitkälle niin, että jouduitte aloittamaan alusta. Ette kaikkia L-peruutuksia, tämän toisen vain. Ja uudestaan. Ja uudestaan. Vielä kerran. Ja lopulta sait orin menemään peruutuksen kunnialla loppuun. Viimeisenä oli kolmen mutkan kiemuraperuutus, joka oli kaikkein vaikein näistä. Ensimmäisellä ja toisella kerralla Rust meni puomit kolisten tehtävän loppuun. Kolmannella kerralla puomi kolahti vain kerran. Neljäs kerta onnistui hyvin, ja pääsitte läpi kunnolla. Menitte vielä kerran. Ei kolahduksia. Siispä pääsitte puomitehtävät läpi ilman sen suurempaa avustusta ja neuvoa.
Enää oli vuorossa sillan ylitys, jota jännitit ihan selvästi. Rustkin jännittyi ja hirnui, nousi hieman pystyyn, kun lähestyitte siltaa, joka oli vain puusta tehty pieni sillan tapainen koroke. Ei onnistunut. Ohjeistin sinua rentoutumaan, ja et saisi jännittää pienintäkään lihastasi, koska muuten Rust ei menisi, se oli varmaa. Parin kerran epäonnistumisen jälkeen, ja kahden ilmalennon jälkeen Rust käveli sillan yli. Rennosti. Huoletta. Se luotti sinuun nyt sataprosenttisesti, ja tiesin, että te olette erottamattomat.
syntynyt 14.11.2008, 16-vuotias quarterhevonen, ori ruunivoikko (sooty), 158 cm kasv. Stina K. / Salidsbury Farm om. Tuire N. (VRL-00345) asuintalli: Dayo Ranch VH11-014-0016 lännenratsastus, all-rounder ple, hms, riding, trail Rust täytti 3 vuotta 14.08.2009 Kiitos kuvasta, Carolina! Kiitos kuvasta, KarvaHaamu!
YLA2 (121p.) 24.08.2010 30+26+25+40 KTK-II (70,8%) 26.02.2011 64-80-68-71 Finest 26.03.2011