Vuoksen Virta 'Virtanen'
SLA-I, KTK-I, SV-I, KEV-II, 3 Star
suomenhevosori, punarautias, 141 cm
VH25-018-0305 / RMP ♯ 17319
syntynyt 23.09.2024, 8-vuotias 23.09.2025
omistaja Tuire (VRL-00345), kasvattaja Tuoninen
kenttäratsastus: 100 cm, helppo A, helppo
tavoitteet: Virtanen viedään kantakirjaan sekä rotu- ja lajilaatuarvosteluihin.
Alkusanat
Isänsä nimen pohjalta se on tämäkin nimetty, hieman kömpelö Karjala-estetiikan kosiskelemista. Varsa itse on kaikkea paitsi kömpelö, pienistä jaloista löytyy jousta, voimaa ja liikettä! Melkoinen hyppykeppi tämä onkin ollut, eikä Uikku-emää ole aina kauhean paljon kiinnostanut poikansa perään katsoa. Toivoa sopii, ettei poikakaan katso tarpeelliseksi opetella kauhean paljon emänsä käytösmalleja, luonteenkin soisin tulevan huomattavasti tasaisemmalta isäorilta.
Hyvin varmasti rinta rottingilla väitän tässä olevan tulevaisuuden jalostusori. Kyllä siitä komeaa ja laadukas pienhevonen kasvaa, sanokaa minun sanoneen, ehkämahdollisestitoivottavasti yhden tähden luokkien peli kuten isänsäkin on. Jos näyttelytouhusta tykkää, tämän kaverin kanssa kannattaa käydä kääntämässä päitä. ..ja tosiaan toivoa niiden päiden kääntyvän häikäisevän ulkomuodon eikä kaiken pipariksi pistävän, kiukuttelevan käytöstavattomuuden vuoksi. On tätä lääpitty ja käsitelty, se on se emä joka tämän on pilannut jos jokin on pilalla.
Pikku-Virtanen jäi kuitenkin ensialkuun kotiin. Orista kasvoi paitsi katseenkestävä, myös luonteeltaankin edustava hevonen, joka tosin hallitsee melkoisen tuomitsevan katseen. Ja Virtanenhan tuomitsee, erityisesti sen reppanan, joka toimittaa ruoat myöhässä. Kiva hevonen tämä on, ihan oikeasti; reipas, rohkea, sen verta fiksu ettei väkisin hyppää ihan joka estettä heikon lähestymisen otettuaan tai huuda täyttä kurkkua omalle peilikuvalleen. Ei sillä, että tämä huutaisi muutoinkaan, toisille oreille, tammoille, pihan naakoille. Joskus höhöttelee, hörisee, uusille tuttavuuksille saattaa kiljahtaa vähän semmosen nakkikiskojen yöjonoissa kuultavan "Älä mulle ala!" -tyyppisen huudon, joka ei kuitenkaan eskaloidu tappeluksi ainakaan Virtasen aloitteesta. Egoa löytyy, säkäkorkeutta ei, taitoa kyllä, lavakarisma tosin taitaa olla junttidiscohumppaorkesterin luokkaa. Vaan eipä siinä, yleisönsä niillekin, aivan kuten Virtasellekin löytyy ystävänsä.
Historiatekstin on kirjoittanut kasvattaja.
Kuvagalleria
kuvat © kasvattaja
Luonnekuvaus
Nopea, notkea, näppärä. Vireä, varmajalkainen, vahva. Voisihan noita saman alkukirjaimen minilistoja tehdä useammankin, semmoinen vain käy nopeasti tylsäksi. Kävi oikeastaan jo tuossa ensimmäisen kohdalla. Virtanen kuitenkin ansaitsee kehunsa, tulivatpa ne sitten adjektiivilistan tai kunnollisen virkkeen muodossa. Ajoittaisista tuomitsevista tuijotushetkistään sekä satunnaisista uusille orille kiljahteluistaan huolimatta pikkuraudikko käyttäytyy ihan fiksusti, ei aiheuta isompaa hämminkiä vaikkapa irtaimistoa tuhoamalla ja on hurjan kiva ratsu. Virtanen tahtoo tehdä töitä, siitä on mahtavaa päästä maastoon, hyppäämään, uimaan, kouluratojen pariin, pelto- ja hankirallittamaan – sano sinä, mitä tehdään, Virtanen lähtee intoa puhkuen mukaan!
Sitä intoa löytyy kuin pienestä kylästä. Rehellinen koiranilmakaan ei tätä suomiurhoa lannista, sinne maastoon voi ihan hyvin mennä raekuuroista tai rankkasateista huolimatta! Ori viihtyy tarhassakin ilman loimea eikä hakeudu katoksen alle kovin kevyin perustein. Onneksi Virtanen jättää loimensa rauhaan silppuamisen sijasta, joten kyllä tälle kärsii takin pukea vaikkapa klippauksen jäljiltä.
Harva suomenhevonen haastaa puoliverisiä liikkeen koreudessa. Ei haasta Virtanenkaan. Sillä on kyllä rento, letkeä, suora ja väljä askel, kaviot eivät laahaa maata eikä raudikko kopsi kantojaan. Laukka menee ihan ylämäkeen, ravista löytyy vallan lennokkuutta. Kaikki kuitenkin semmoisella maatiaisrotuisen mittapuulla. Hyppytekniikka sen sijaan on lainattu modernimmilta kaupunkilaisserkuilta, Virtanen hyppää kuin mikäkin pieni urheiluhevonen monitoimimaatiaisen sijaan! Kovin montaa moitetta raudikon hyppytekniikasta ei voi lausua, esteälyäkin löytyy useammalla kauhalla jaettuna. Mikäli ratsastaja ei ole aivan perillä puolikkaiden askelten tarpeellisuudesta tai valitun vinolinjan onnistumisesta, huoli pois, Virtanen on. Se kieltää, mikäli tilanne niin vaatii, tai korjaapelastaa sen minkä voi. Ja tämä pikkukaveri kykenee melkoisiin korjauspelastusliikkeisiin.
Kirsikkana kakun päälle Virtanen liikkuu melko kevyin, pehmein avuin, itsensä komeasti kantaen koko kroppaansa käyttäen. Kyljissä on haitaria, kavioissa semmoinen jousisto kuin suokilta voi toivoa, ori ei yritä saada ratsastajaa kannattelemaan päätänsä. Virheitäkin Virtanen sietää, sattuuhan niitä kaikille, pusikoiden mörköjen säikkymisen tämä jättää toisille. Reippaan rempseä, rohkea hevonen, joka tekee aika harvasta asiasta numeroa. Jännät esteet, ihmeelliset kannot, uppo-outo ratsastaja – anti tulla, mennään jo!
Ruoka-ajat ovat pyhät, eikä Virtasen ateriontia sovi häiritä. Ei tämä ahneeksi pikkuporsaaksi muutu, tuijottaa vain ikävästi jos olet viisikään minuuttia myöhässä Virtasen ihan itse päättämistä ruoka-ajoista. Onneksi tämä ei stressaa vatsallaan.. Korviin sopii koskea, haavat hoitaa, turpaan pistää aurinkorasvaa, hampaat hoitaa ja niin edelleen. Suihkepullot tai kahisevat loimet eivät pelota, lastaaminen ei vaadi puolentoista tunnin tanssahtelua liinoineen, satulavyön saa kiristää ilman Virtasen pullisteluja. Kaikkinensa raudikko käyttäytyy hyvin ennakoitavasti ja tavanomaisesti ilman pahoja tallitapoja tai selkeän erikoisia tallitapoja. Virtanen ei ryystä juodessaan tai istuskele puolta päivää tarhassaan, sen ei tarvitse pysähtyä joka kerta postilaatikoiden kohdalle laatikon kansia kolisuttelemaan tai haistella kaikkia kengittäjän välineitä läpi ennen töiden aloittamista. Järki päässä ja silmät auki, perus maalaisjärki ja sopiva väli muihin hevosiin, niin Virtanen passaa vähän kokemattomammankin ihmisen ensiklippauksen kohteeksi. Virtanen ei hoitajansa jännittämisestä stressaa tai rupea uhittelemaan.
Virtasen luonteen on kirjoittanut kasvattaja.
Sukulaiset
| i. Vanhaa Viipuria tummanpunarautias, 148 cm KTK-II VH23-018-0892 |
ii. Täällä Tänään evm punarautias, 154 cm |
iii. Huomisaamu evm punarautias, 152 cm |
| iie. Tammityttö evm tummanpunarautias, 151 cm |
||
| ie. Talikkalan Tyttö evm rautias, 142 cm |
iei. Maaskolan Markka evm vaaleanrautias, 145 cm |
|
| iee. Muisto-Romanssi evm tummanrautias, 144 cm |
||
| e. Vilkuna rautias, 146 cm YLA1*, SLA-I, KERJ-I, KTK-III VH22-018-0717 |
ei. Pikku-Lohkare evm punarautias suomenkirjava, 142 cm |
eii. Kivenveistäjä evm punarautias suomenkirjava, 145 cm |
| eie. Suvi-Kuoro evm vaaleanpunarautias, 147 cm |
||
| ee. Viukari evm punarautias, 144 cm |
eei. Ilta-Aate evm kulomusta, 144 cm |
|
| eee. Viuhko evm punarautias, 142 cm |
JälkeläisetVirtanen on tarjolla 1-polvisille tammoille.
| 06.01.2026 | t. Pöystilän Verraton VH26-018-0014 | e. Syyn Tinanappi |
Kilpailutulokset ⇑
|
KERJ
taso 2 Pisteitä yhteensä 1026.77. ◦ nopeus: 266.42 ◦ kestävyys: 237.92 ◦ hyppykapasiteetti: 273.35 ◦ rohkeus: 249.08 |
Porrastettujen lajien Cup-sijoitukset |
|
| KERJ 28.02.2026 KERJ-Cup • miniluokka • 4/33 KERJ 31.01.2026 KERJ-Cup • miniluokka • 1/23 | |
VSR-sijoitukset | |
| rataeste • 31.10.2025 VSR-Cup • 100 cm • 4/55 |
Päiväkirja kuvat saattavat olla viitteellisiä ⇑
24.04.2026 - Marraskuinen suomenhevosten laatuarvostelu
Marraskuussa meiltä osallistui täysi lastillinen asukkaita suomenhevosten laatuarvosteluun. Näistä yksi oli Noitalieska, jonka pistesaaliin kerroinkin jo tilaisuuspäivänä, joten tässä olisi nyt neljän muun hevosen tulokset.
Ensimmäisenä osallistujana oli meidän ihana Nugaa, joka keräsi minun hevosista eniten pisteitä ja koko tilaisuudessa toiseksi eniten. Ja nyt kun tarkistelin tuloksia, niin tamman olisi tarvinnut saada yksi lisäpiste, niin se olisi saanut tähtipalkinnon! Mutta ei se mitään, SLA-I-palkinto on hieno saavutus sekin! Eniten tammalla olisi parannettavaa rakenteessa, siitä tuli aika tasainen pisterivi neljässä osa-alueessa: 3+3+4+3 eli yhteensä 13 pistettä. Luonteestaan neiti sai täydet 25 pistettä ja suvusta hienot 23 pistettä, koska emänsä on SLA-palkittu, mutta isänsä ei. VSR-Cup-sijoituksia meillä oli kolme kappaletta, joten tavallisten kisojen kera kisaosiosta tuli 23 pistettä. Muusta menestyksestä tuli täydet 20 pistettä.
Seuraavana listalla oli meidän ensimmäisiä kenttäponeja (koska piensuokki) eli Huska. Onhan ori kyllä kilpaillut koulussakin, mutta kenttäratsastus on silti se ns. päälaji. Orin laatutyyppi ja leimat arvosteltiin neljän pisteen arvoiseksi, liikkeestä se sai komeat yhdeksän pistettä kymmenestä ja kunnosta, yleisilmeestä ja muusta tuli vielä toiset neljä pistettä. Yhteensä rakennearvostelusta tuli siis 17 pistettä, kun kaksikymmentä oli maksimi. Ei siis todellakaan huono suoritus! Luonteesta tuli 16 pistettä, mikä mielestäni on myös hyvä tulos, koska eihän se esimerkiksi ole kovin pitkä, joten sisältöä voisi olla enemmänkin. Huskan isä ei ollut kilpaillut kovin aktiivisesti kenttäratsastuksessa, joten sukuosiosta tuli hieman alhaisemmat pisteet, yhteensä 13,75. Cup-sijoituksia meillä oli tilaisuuteen mennessä kaksi kipaletta, joten kisaosiosta tuli yhteensä 22 pistettä. Lisäpisteitä kertyi ainoastaan kuusi, joten yhteensä Huska sai 74,75 pistettä ja SLA-II-palkinnon. Cup-sijoituksia on sittemmin tullut kaksi lisää ja jos orin isäkin sattuisi vielä kilpailemaan ja me tehtäisiin Huskan kanssa vielä jotain (esim. tekstejä ja pidempi luonne), niin ori voisi ehkä mahdollisesti osallistua uudelleen ja korottaa palkintoaan. Mutta ei se ole niin tärkeää saada kaikille ykköspalkintoa, varsinkin kun kakkospalkinto on oikeasti hyvä saavutus myös.
Virtanen on myös kenttäpainotteinen piensuokki, joka nipin napin nappasi itselleen ykköspalkinnon 90 pisteellä. Laatutyypistä ja leimoista sekä rungosta ori sai neljä pistettä, kun taas etuosasta (pää, kaula, lavat) ja jalka-asennoista tuli kolme pistettä. Täten rakenneosiosta tuli yhteensä 14 pistettä. Luonteesta kertyi 23 pistettä, kuten myös suvusta, koska orin emä on SLA-palkittu. Yhdellä VSR-Cup-sijoituksella ja muilla kisoilla kisaosiosta tuli 21 pistettä, minkä lisäksi muusta menestyksestä tuli yhdeksän pistettä.
Viimeisenä mukana oli meidän hauska lyhytniminen herramies eli Markka. Ori veti lyhimmän korren rakennepisteissä, koska se sai niitä vain yhdeksän. Pää-kaula-lavat-osiosta tuli kolmonen ja muista kaksi pistettä. Isänsä SLA-palkinnon myötä sukuosiosta tuli 23 pistettä, sama pistemäärä tuli myös Markan luonteesta. Cup-sijoituksia oli arvosteluun mennessä tullut kaksi, joten kisaosiosta tuli täten 22 pistettä. Lisäpisteitä kertyi yksitoista, joten orin kokonaispisteet oli 88 eli se jäi kahden pisteen päähän ykköspalkinnosta. Mitä luultavimmin ori tullaan viemään uusintaan, koska esimerkiksi Cup-sijoituksia on tullut jo kaksi lisää ja muita menoja (eli tekstejä) voidaan kyllä harrastaa, jotta saadaan yksi ykkönen pois palkinnosta.
31.12.2025 - Joulukuun kantakirjatulokset
Vuoden viimeisemä päivänä Suomenhevosten kantakirja järjesti erikoistilaisuuden, minkä ansiosta sain kantakirjattua useita hevosia. Valitettavasti Virnan Aku ja Mäntykatveen Höpsis eivät olleet niin hyvässä kunnossa, että niitä olisi palkittu. Aku sai jokaiselta neljälta tuomarilta kymmenen pistettä ja Höpsis sai aika hajanaiset pisteet, koska yksi antoi 13, toinen 14, kolmas 15 ja yksi 16 pistettä. Yhteensä tamma keräsi 58 pistettä, joten kaksi pistettä alle kolmospalkinnon alarajan. Mutta kahdeksan muuta hevosta sai palkinnot ja ohessa niiden pisterivit.
Vuoksen Virta 20+20+20+20 = 80p. KTK-I
Markka 16+16+15+15 = 62p. KTK-III (saisi paremmat pisteet T-suunnalle)
Syyn Ruusukulta 16+17+18+17 = 68p. KTK-III
Kotipihan Konna-Karkotin 16+16+16+15 = 63p. KTK-III
Noitalieska 18+18+16+16 = 68p. KTK-III
Kastehelmen Pampkinspaislatte 18+19+18+19 = 74p. KTK-II
Tim-Antti 18+17+18+17 = 70p. KTK-II
Puuhkatar 18+18+18+17 = 71p. KTK-II
31.07.2025 - Heinäkuun varsa-arvioinnit
Heinäkuussa vietiin uusimmat tulokkaat Suomenhevosvarsojen arviointiin 20.07.2025. Virnan Aku nappasi paras kolmevuotias ja Vuoksen Virta oli paras nelivuotias sekä voitti oman kouluohjelman, ei lainkaan hassumpi tulos! Kaksivuotiaitahan meillä ei mukana edes ollut vaan kolmas osallistuja oli myös kolmevuotias Mäntykatveen Höpsis. Näiden lisäksi mukana oli myös oma kasvatti Pöystilän Joukahainen, joka nappasi hienosti SV-I-palkinnon, onnea! Alla sitten meidän omien varsojen tulokset:
Aku SV-I: rakenne 8, suku 10, rakennearvion käytös 9, muu käytös 7,5; kouluohjelman arviointi 7,3 ja itse suoritus 7 (sijoitus 5/6)
Höpsis SV-I: rakenne 6, suku10, käytös niin rakennearviossa kuin muutenkin 7, kouluohjelman arviointi 7,8 ja itse suoritus 10 (sijoitus 3/6)
Virtanen SV-I: rakenne 8,8; suku 10, rakennearvion käytös 7, muu käytös 7,5; kouluohjelman arviointi 8,8; itse suoritus 10 (sijoitus 1/3), luonne 18
Kuun viimeisenä päivänä Höpsis ja Virtanen osallistuivat myös kenttävarsojen arviointiin ja ohessa niiden tulokset:
Höpsis: rakenne 7, suku 6, käytös 1, irtohypytys 5, askellajit 3, lisäpisteet 2 = 24 pistettä KEV-III
Virtanen: rakenne 7, suku 2,5; käytös 5, irtohypytys 4, askellajit 1, ratsastettavuus 1, lisäpisteet 6 = 26,5 pistettä KEV-II
01.06.2025 - Kenttäpeli vol kolme
Pöystilään ei koskaan siunaantunut susirajalaista varsaa, koska oman tallin alkuaikana ei kehdannut tarjota ja sitten yhtäkkiä edessä olikin heidän viimeinen kasvattimyynti. Kuten saattoi odottaakin, oli varsoille ottajia jonoksi asti ja niin kävi myös sen kanssa, josta itse tarjosin: Meni toiselle, jolla ei myöskään ollut susirajalaista kasvattia entuudestaan. Tallin toinen omistajista on sittemmin pitänyt kenttähevosiin painottunutta tallia ja olen useampaa heidän myyntihevosta katsellutkin, kun ilmoituksia siellä täällä välillä näkyy. Vastikään heillä oli kaksikin kivaa oria myynnissä, mutta kumpikaan ei suvullisesti ihan sopinut omiin suunnitelmiin, joten en niistä tarjousta tehnyt. Niistä ensimmäinen saikin kyllä nopeasti kodin ja jälkimmäisen kohdalla mietin jo tosissani, että olisiko meillä kuitenkin joku paikka sille.
Mutta sitten tallinpitäjä meni tekemään uuden myynti-ilmoituksen, missä oli tämä edellä mainittu musta söpöläinen ja toinen ori. Eteen pölähti punarautias pienkokoinen mies: Vuoksen Virta eli Virtanen. Kuvassahan se katsoi vähän tuomitsevasti, malliin "hittooko siinä mulkkaat", mutta liekö se juuri mikä siinä herättikin tunteita. Komeahan se on kuin mikäkin ja kun luki tarkemmin minkälainen yksilö kompaktissa paketissa asuu, niin olin myyty. Helpon tason kenttäpeli, meillä kun ei ole kuin pari puhdasta kenttähevosta. Ja jostain syystä nekin molemmat on muuten pienkokoisia, mikä juttu?! Virtanen on lisäksi valmis tekemään ihan mitä ja milloin vain, joten siitä saa lenkkikaverin vaikka syysmyrskyyn.
Niinpä rustasin tarjouksen, kerroin että käytetään kantakirjassa, kilpaillaan mahdolliset puuttuvat startit kasaan ja lopulta viedään myös rotu- ja lajilaatuarvosteluun. Varsakin toki pitää pyöräyttää, mieluiten useampikin, mutta se riippuu vähän jalostusmarkkinoista. Piakkoinen vastaus tuli ja niin Virtanen lähti meidän matkaan. Ja mainittakoon, että nopeasti se mustakin sai uuden kodin.
01.06.2025 - Virtasen Rate My Pony -tulokset